Unique v.d. Halor

Unik on aavistuksen verran herkkäsieluinen, mutta onneksi myös kiltti ja äärimmäisen hyvätapainen. Suoraan täräytettynä: se saattaa ehkä ahdistua pihatielle kesken treenin jyristelevästä heinäkuljetuksesta, mutta kohteliaisuuksissaan jää vain pää pystyssä tuijottamaan moista kummastusta ritoloiden ottamisen sijaan. Pahimmillaankin järkyttyessään Unik ottaa vain muutaman hermostuneen steppiaskeleen, jääden sitten sen jälkeen seisomaan kuin suolapatsas uhkaa silmiin katsoen. Joskus se on lepattava takki katsomossa, joskus toinen ratsukko kentällä. You'll never know.

Hoitaessa Unik on oikea sydänkäpynen. Se tykkää rapsutuksista ja suorastaan sukeltaa syliin hellyyden ja huomion toivossa. Jos Unikilta kysytään, liian pitkiä harjailuhetkiä ei voi olla. Kun oikein hyvältä tuntuu, melkein saa pelätä hevosen nukahtavan pystyyn. Onnellinen ilme ja matalalla roikkuva alahuuli kertovat kaiken oleellisen. Äkkinäiset äänet ja tapahtumat saavat Unikin valpastumaan sekunnissa, jolloin sen pää kohoaa kattoon ja korvat kääntyvät antennin lailla kohti jännyyksiä. Kun ne on todettu turhiksi (yleensä hoitajan leppoisan äänen avustamana), katse pehmenee ja asento laantuu yhtä nopeasti kuin terävöityivätkin.

Unikin kanssa hoitaessa ainoa haaste tulee pesussa. Se ei pidä vedestä niin yhtään, ja letkua tamma väistelee kuin käärmettä. Pesusienellä pesunkin Unik sietää vain pitkin hampain ja silmiään pyöritellen. Siinä missä tuttu eläinlääkäri ja kengittäjä saavat nostaa vaikka koivet kattoon, klipperi voi surisuttaa korvat kuuroiksi ja satula vääntää selkää, yksi ainoa vesisanko näkökentän äärilaidassa saa sykkeet F1-lukemiin.

Ratsuna Unik on kuin höyhen. Se on kevyt ja nopea avuille, lukien ihmistä kuin avointa kirjaa — niin hyvässä kuin pahassakin. Ahdistunut ja huonotuulinen ratsastaja saa Unikin hermostumaan, joten ramppikuumeinen kisaaja on vihoviimeinen kaveri areenoille joilla päistärikkö on muutenkin varpaillaan. Vieraat paikat ja muutokset rutiineissa saavat nimittäin Unikin laivan vielä hieman keikkumaan, joten toistoa, toistoa, toistoa, sitä on luvassa vielä pitkään. Mikään holtiton hyppyherne ei tämä silloinkaan ole, mutta sen sijaan Unikin jalat juurtuvat tehokkaasti maahan sen jäädessä tuijottamaan mieltä painavia asioita. Siitä on vaikea taikoa laukkapiruettia kun hevonen muuttuu patsaaksi.

Maastoilu Unikin kanssa yksin on ymmärrettävästi varsin tuskaista, sillä se pysähtelee ja kääntyilee juuri kun edellisestä jumista päästiin. Kaverihevosen perässä tai rinnalla se uskaltaa rentoutua. Esteillä moista ihmettä ei sen sijaan nähdä: Unik jännittää jo kohotettuja puomeja, saati sitten ihan oikeaa estettä. Mikäli tamman kanssa tahtoo heittäytyä hurjaksi ja kokeilla hyppäämistä, saa kokea sen ainoan kerran kun Unik kertoo alleviivattuna, boldattuna ja kursivoituna mielipiteensä: en hyppää! Este yritetään kiertää ihan jokaisesta kolosesta mikä apuihin vain tulee, ja sitten jos tamman saakin suoraan sanottuna pakotettua hyppäämään, sinkaisee se jänisloikalla yli ja mahdollisimman kauas. Toista kertaa ei takuuvarmasti enää kokeile, ei hevonen eikä ratsastajakaan. Kaikkia ei vain ole luotu hyppäämään...

Sukutaulu

Jälkeläiset

Unik on käytössä jalostukseen. Se kantaa värigeeniä ee/Aa/nCr/Rr

Periytyminen

Näyttelymenestys

Päiväkirja

12.05.2022 | Tulos tai ulos

Vaikka tämä kausi nyt jääkin ikävästi pois Unikin suunnitelmista, ei sen silti anneta seisoa vain koristeena — ehei, Lumoksessa se on tulos tai ulos! Hankoside ei ollut mennyt yhtä pahasti kuin alkuun kauhukuvat maalailivat, ja nyt Unik näytti jo omalta itseltään. Treeniin sitä ei voinut kuitenkaan vielä aikoihin ottaa, joten mitä teki Icarus? No, astutti tamman tietenkin. Jotain sitä pitää kaurojensa eteen tehdä, vaikka sitten pukata varsa ulos...

Idea oli oikeastaan vain puoliksi alustettu ennen toteuttamista. Varsottaminen oli kyllä käväissyt Icaruksen mielessä: oikeastaan tauko oli mitä parhain paikka teettää Unikista yksi varsa. Sitten kilpauraa voisi jatkaa ihan hyvällä omatunnolla ja ilman paineita siitä, mihin väliin sen ensivarsan tuuppaisi. Ehkä keväinen rönyäminen tarhassa olikin ollut vain merkki maailmankaikkeudelta?

Niin tai näin, kun Fantom Hillsin oriesittely osui Keskustassa silmiin, aivoissa leikkasi nopeasti 1 + 1 ja sen kummempia miettimättä sovittiin pakasteiden lähettäminen heti seuraavaa kiimaa silmälläpitäen. Icarus ei edes kysynyt kotilääkärinsä mielipidettä kannattiko toipilasta tammaa lähteä koittamaan kantavaksi, vaan soitti ovelana kettuna toisen lääkärin sillä verukkeella että hän oli spesialisti mikä keinosiementämiseen tuli. Näppärästi Unik jäikin heti ensimmäisestä annoksesta kantavaksi, mutta oliko se tammalle hyvää vai huonoa tuuria, se selvinnee myöhemmin...

09.03.2022 | "Älä vitsaile"

"Älä vitsaile."

Muuta ei Icarus voinut eläinlääkärille sanoa. Unik seisoi pesukarsinassa sen näköisenä ettei pitänyt tilanteesta, ei sillä että se olisi ainoa.

"Mutta ennuste on hyvä, vaikka tämä kausi nyt ehkä jääkin sitten käymättä," vanha mieslääkäri jakeli lohdun sanoja. Ei paljon lohduttanut: juuri tänä samaisena vuonna Unikin piti debytoida ensimmäisissä korkeammissa luokissa, ja nyt sitten — hankosidevamma. Great. Rått. Mahtavaa. Vasta viime viikolla Icarus oli laittanut kaiken taitonsa pantiksi Unikin uran edestä, ja nyt se ei sitten starttaisi lainkaan. Ainakaan vielä, siis.

Unik roikotti päätään surkean näköisenä. Sen lempipuuhiin ei kuulunut eläinlääkärin tutkimukset, ei varsinkaan kipeällä jalalla. Thyra-Jorunn silitteli tamman otsaa ja katsoi Icaruksen kasvoilla viliseviä ilmeitä, joista turhautuneisuus oli ehdottomasti voitolla. Vielä viikonloppuna hän oli pyöritellyt Unikia pitkin maneesia kuin ballerinaa, ja sitten tarvittiin yksi typerä hutiaskel jäisessä tarhassa murskaamaan kaikki lähiaikojen suunnitelmat.

"Varataan parin viikon päähän klinikka-aika niin varmistetaan että se todella on hankoside mikä on ongelma, mutta kyllä vahvasti siltä näyttää jo nyt. Haetteko lääkkeet apteekista vai asemalta?"

Icarus murahteli lääkärille vastauksia harmistuneena treenin katkeamisesta. Thyraa sen sijaan huoletti, kuinka pitkään Icarus jaksaisi pitää tallissa käyttökelvotonta hevosta jos Unik ei toipuisi?

01.03.2022 | Maltilla unelmiin (itsenäinen koulutreeni, rats. Icarus Kristiansen)

Avo-sulku-avo, avo-sulku-avo, avo-sulku-avo... Kermakarvainen tamma mallaili jalkojaan tarkasti pitkin Lumoksen maneesia. Se olisi työntänyt varmasti kielen ulos suustaan miettiessään jos hevosilla vain olisi sellaista tapana tehdä, niin hartaudella pyöreät kaviot hakivat paikkaansa taivutuksissa. Hankalinta oli suoristuminen vaihdossa, hätäpäisesti nuori olisi tahtonut taipua ilman välivaiheita kuin jännitetty pajunvitsa. Kun Icarus maltitteli, häntä huiskaisi kiukkuisena. Älä rajoita!

Unik oli edistynyt hitaasti mutta varmasti. Sen herkkään mielenmaisemaan ei käynyt sukeltaa pää edeltä kisamaailmaan, vaan 2021 kauden tamma oli käynyt harvakseltaan matalilla tasoilla pyörimässä helppoja luokkia. Kotona jo vaativatkin tehtävät, jopa PSG, sujui suhteellisen varmasti, mutta vierailla paikoilla Unik oli vielä niin epävarma ja jännittynyt että itsevarmuutta on pitänyt kerätä asettamalla rima matelumatalalle. Välillä se Icarusta on kehtuuttanut, mutta hidastelu kantaa hedelmää: Unik muuttuu viikko viikolta varmemmaksi, tasaisemmaksi ja hyvällä tavalla itsepäisemmäksi. Vuosi sitten se ei olisi vielä kehdannut kiukustua ratsastajan ohjeistuksesta edes hännänhuiskaisun vertaa.

Kevään ajan Unik vielä kerryttelisi itselleen hyviä kokemuksia pankkiin helpolla elämällä, mutta viimeistään loppukaudesta Icarus aikoi repäistä ja kokeilla tamman siipiä PSG-luokissa, mikäli se vain tarpeeksi kvaaleja keräisi. Ja miksipä ei: nytkin se liikkui niin kauniisti ja keveästi että jos kisoissa vain tavoittaisi samanlaiset vibat, mikään ei heitä estäisi.

05.03.2021 | Plién alkeet

Hartaudella sitä on odotettu, mutta nyt Unik on vihdoin aloittanut aivan oikeat ratsuopinnot. Toiveet ovat korkealla, sillä ainakin edeltänyt juoksutuskoulutus sujui kuin vettä vain — Unik imi oppia kuin pesusieni, ja se kun kerran jonkun asian ymmärsi, ei siitä tarvinnut keskustella enää toistamiseen.

Aluksi ratsastaja tuntui olevan hieman jännittävä asia. Unik ei ottanut ritolaa, mutta ilmeestä kyllä näki että green zonelta oltiin poistuttu. Silmät vilkkuivat ja suu mutristeli, pää oli pystyssä ja takaosa valmiina sinkaisemaan nuoren turvaan. Suurin hidaste oli siis saada Unik ymmärtämään, ettei näkökentästä selkään katoava ratsastaja ole oikeasti hävinnyt ("Ei, et ole yksin"), paino selässä ei ollut vaaraksi ("En ole puuma") eikä sivusilmin erottuvat jalat tehneet myöskään mitään ("ne ovat kiinni minussa, nekään eivät ole osa puumaa"). Kun rentous lopulta löytyi, ei ongelmia enää ollut sitten äkkiä lainkaan — Unik oli ensimmäisen kuun jälkeen parempi ratsastaa kuin osa aikuisista hevosista ikinä.

Nyt helppo C-asiat ovat Unikilla valehtelematta aika vahvasti hallussa, mikä on varteenotettava suoritus ottaen huomioon ettei oppia ole vielä paljon taustalla. Ideana olisi käydä muutamissa pienissä he C-kisoissa näyttämässä hieman maailmaa, pitää sitten vähän kesälomaa ja jatkaa B- ja A-tasonkin asioilla sitten syksyllä.

15.07.2020 | Saapuminen Lumokseen

Vihdoin ja viimein Unik on saanut pitkän matkansa päätökseen. Ei ole varsaa helpolla paiskattu, sillä todella pitkän kokonaismatkan, jättimäisten kuljetusvälien ja ikuisuudelta tuntuneiden karanteenien jälkeen ei ole ihmekään että hieman on hevoslapsi päästään pyörällä. Ja väsynyt, todella väsynyt. Aavistuksen Unik huuteli surullisella lapsenäänellä talliin päästyään, mutta kun Gina tuli pitämään pikkuiselle viereiseen karsinaan seuraa, maittoi uni heti. Ainakaan ei ole mikään turha jännittäjä, kun uskaltautuu vieraassa paikassa torkahtamaan!

Nyt Unik saa aivan rauhassa kotiutua ennen kuin lähdetään edes miettimään minkäänlaista koulutusaspektia. Viisaintahan olisi pitää sitä vielä pari viikkoa erillään muusta laumasta, mutta siitäkin huolimatta että joidenkin mielestä sääli on sairautta, eiköhän Unik ole ollut aivan tarpeeksi karanteenissa. Huomenna se pääsee Boon, Ginan ja Demin kanssa samalle laitumelle tutustumaan, ja jos hyvin käy niin siellä päistäkarva saa vietellä koko laidunkauden chillaamassa.