Tervetuloa Team Hattaraan!

Ajatus Team Hattarasta lähti vuosia sitten, kun ostin suomenhevosruuna Torkun eestiläistamma Hillan lisäksi, joka oli ensimmäinen hevoseni. Haaveilin, että joskus mulla olisi pohjoisessa pienen pieni tila, jossa asuisin hevosteni ja aviomieheni kanssa. Tosin nyt oon ilman miestä ja parempi niin, mulle riittää viisi rakasta hevosta. Ne sentään ovat aina iloisia nähdessään minut, ellei Simbaa oteta huomioon, se vihaa kaikkia suurimman osan ajasta. Halu muutokselle kasvoi kasvamistaan hetki hetkeltä, kun jouduin muuttamaan Tuikun uuteen talliin, jossa tallivuokra oli aiempaa paljon korkeampi ja kahden tallin välillä juokseminen kävi todella raskaaksi, vaikka Hilla ja Torkku juoksikin tunneilla pari kertaa viikossa, mikä helpotti mun hommia. Muutenkaan en koskaan viihtynyt pääkaupunkiseudulla, vaikka sieltä oonkin kotoisin sekä peekooseudun hevospiirit olivat sievästi sanottuna todella syvältä perseestä, itsekeskeistä porukkaa minäminäminä-ajatusmaailmalla varustettuna. Hevosten hoitamisesta tuli pakkopullaa enkä enää nauttinut siitä samalla tavalla, oli aika kerätä voimat, ottaa avioero ja muuttaa pohjoiseen.

Nyt kun katson ulos ja näen hevoseni tyytyväisenä tarhoissaan syömässä heiniään, en voisi olla kiitollisempi päätöksestäni erota Valtterista. Meillä oli mennyt jo pitkään huonosti, kaikki teini-iässä alkaneet suhteet eivät näköjään kestä ikuisesti, vaikka niin uskoinkin silloin. Kun löysin toisen naisen vaatteita asunnostamme, vietettyäni viikon tätini luona, tein päätöksen. En enää jaksaisi jatkuvia riitoja ja henkistä väkivaltaa, värähdän ajatellessani kaikkia riitojamme, kuinka tavarat lensi ja kuinka paljon pelkäsin. Tuijotan ulos näkemättä mitään ja ahdistus vyöryy ylitseni, kunnes Simban hirnunta palauttaa minut takaisin tähän hetkeen ja sitten hymyilen muistaessani, että minulla oli rohkeutta lähteä vaikka luulin ettei ole. Voimien kerääminen eroon oli vaikea, mutta tein sen kuitenkin. Kun kerroin haluavani avioeron, Valtteri huusi ja raivosi ettei ikinä tule suostumaan eroon, että mun paikka olisi kotona. Mä sanoin sille, että se ei enää määrää mitä teen, mä toteuttaisin unelmani vaikka henki menisi. Niin mää teinkin, unelma on totta ja avioero kans, onneksi ex-anoppini on fiksu ja sai Valtterin allekirjoittamaan avioero-paperit.

Olin hieman ennen avioeroani saanut perinnöksi vanhempieni kotitalon ja kohtalaisen summan rahaa, kun isäni kuoli. Tottakai olin surunmurtama, mutta tiesin että isä olisi nyt onnellinen, kun pääsi äitini luokse, joka oli menehtynyt kuusi vuotta aiemmin syöpään. Kuolinvuoteellaan isä sanoi, että jättää kaiken minulle, jotta voin toteuttaa unelmani maalaistallini suhteen ja kehotti minua ottamaan avioeronkin, isä sanoi etten ollut näyttänyt onnelliselta kuukausiin. Itkien lupasin tekeväni kaikkeni, jotta olisin taas onnellinen ja sanoin, että muutan pohjoiseen ja toteutan unelmani pientallista, vaikka ilman Valtteria. Isäni hymyili ja sanoi, että hänen aikansa on nyt lähteä, pidin isää kädestä kun hän nukkui pois ja niin olin orpo. Onnekseni vanhempieni asianajaja ja minun kummisetäni auttoi minua myymään vanhempieni kotitalon irtaimistoineen sekä auttoi Hattaran tilusten kaupoissakin. Nyt vuotta myöhemmin Hattara on todellisuutta, vihdoinkin. Virallisesti Hattara on esitelty yleisölle hieman vuodenvaihteen 2020 jälkeen ja siitä saakka olenkin pyrkinyt tarinoimaan tallin tapahtumista aktiivisesti. Pyrin myös täydentämään miten me oikeastaan saatiin alkumme ja kuinka hevosten muutto uusille tiluksille sujui.

Mikä sitten on Team Hattara? Se on piskuinen harrastetalli pohjois-Suomessa Livon kylässä, joka sijaitsee noin 30 kilometriä Pudasjärveltä pohjoiseen Livojoen alajuoksulla ja onnekseni Hattara sijaitsee aivan joenrannalla. Me ei olla mikään ihmeellinen mesta, talli on täysin minun, Gierán, ylläpidettävänä. Viidessä hevosessa ei onneksi ole liikaa tekemistä yhdelle ihmiselle, tottakai jotkut päivät ovat raskaita ja tuntuu, että tein elämäni suurimman virheen, mutta ne ajatukset kestävät vain hetken. Tallirakennuksessa on viisi karsinaa sekä tarvittavat tilat varusteiden ja ruokien säilyttämiseen. Ulkopuolella on portaat, jotka johtavat mun valtakuntaan, eli pieneen asuintilaan, joka ei ole mitenkään ihmeellinen vaan siellä on tupakeittiö, olohuone ja makuuhuone, pieni toimisto sekä tietenkin vessa. Maneesia meillä ei ole, mutta kenttä ja pyöröaitaus löytyy, sekä tietty pari tarhaa. Sain kuitenkin sovittua noin puolentoista kilometrin päässä olevan ratsastuskoulun omistajan kanssa, että saan käyttää hevosteni kanssa toista pienempää maneesia vapaasti. Muuta kerrottavaa meistä ei kai olekaan... Tutustu vapaasti hevosiini sekä tallin tiloihin.

Sinut toivottaa tervetulleeksi,

Hattarassa tapahtuu

01.04.2020 aloitetaan lisätallin ja maneesin rakentaminen työn arvioidaan kestävän heinäkuun loppuun.

Tapahtumat
Tällä hetkellä ei ole avoimia tapahtumia

Sivuja on päivitetty viimeksi 14.01.2020

Hevosten kilpailut
Penni ilmoitettu hevosKTK:n 1/20-tilaisuuteen sekä
Estevarsojen laatuarvosteluun!

Hilla, Simba, Torkku ja Tuikku ilmoitettu 25-26.01.2020
pidettäviin koulu- ja estekisoihin

ulkoasun © VRL-05175    |    taustakuvan © Henry M. Diaz (CC BY-NC 2.0)    |    virtuaalitalli    |    a sim-game stable