Cranleigh Locksley

virtuaalihevonen
ERJ-I

Cranleigh Locksley eli Kosti on oikuistaan huolimatta lämmin ja sydämellinen. Orin tarkoitusperät ovat hyvät, vaikka se samalla kaataisikin puolet tarhan aidasta tai saisi karsinansa kaatopaikan näköiseksi. Ori on utelias ja energinen, välillä myös hieman kömpelö kun hölmö unohtaa katsoa eteensä. Ei ehkä mikään unelmayhdistelmä huippuluokkien esteratsulle, mutta jollain tavalla kuitenkin toimiva.

Tallissa Kosti estii jatkuvasti jotain tekemistä – on se sitten milloin karsinan oven hajottaminen tai ikkunan nuoleminen. Tallin henkilökunta hihittelee Kostin hölmöille tempauksille vähän väliä. Kieltämättä se huippuesteratsu ei näytä olevan enää sama hevonen kun se on hetken ollut karsinassaan yksin ja keksii tylsyyteensä tekemistä. Kosti keksii joskus jekkuja myös hoitajilleen, mutta hyvin viattomia juttuja.

Tarhassa Kosti ei ole sielläkään parhaimmillaan. Ori pitää laittaa aitaukseen yksin ja se jos mikä suututtaa sitä. Ori haluaisi seuraa lajitovereiltaan, mieluiten ehkä tamman seuraa, mutta se ei kuitenkaan tule muiden kanssa toimeen kovin pitkään. Joskus kyllä tuntuu että tämä hevonen on ADHD-potilas levottomine jalkoineen ja ihme päähänpistoineen.

Ratsuna tämä ori on tietenkin kuin eri hevonen. Levottomuus muuttuu reippaudeksi ja haluksi pyrkiä eteenpäin, tylsyys muuttuu täyteen keskittymiseen esteillä. Kosti keskittää kaiken energiansa esteille, tiukkoihin käännöksiin ja ilmaviin hyppyihin. Ei tämä ori kuitenkaan mikään helppo ratsu ole, vaan vaatii kokeneempaa kättä, jotta toimii niin hyvin kuin pystyy. Vääränlaiset, huolimattomat otteet voivat saada Kostin kieltämään esteen – ei onneksi kovin usein. Kisapaikalla Kostin suurin vaikeus on tulla toimeen muiden kanssa – muutaman kerran kisatoveri on meinannut saada hampaista, kun on kävellyt liian läheltä tätä diiva-oria. Kosti vaatii todella huolellisen lämmittelyn, jotta keskittyisi täysillä eikä kiinnittäisi huomiota muihin hevosiin ja niiden mahdolliseen uhkaavaan läsnäoloon.

Suku

Jälkeläiset

Kilpailutulokset

Päiväkirja ja muuta

31.03.2015, kirjoittanut nekota – "nimetön päiväkirjamerkintä"

Pitkän päivän päätteeksi kävelin pitkin tallin tyhjiä käytäviä ja tarkistin, että hevosilla oli kaikki kunnossa. Katseeni pysähtyi rautiaaseen oriin käytävän viimeisessä karsinassa. Kosti. Ori nosti päätään ja hörähti tervehdykseksi – ei niin kuin moni muista tallin hevosista, ihmetellen miksi tunkeudut sen lähelle, vaan lämpimästi ja kutsuvasti. Tiesin tehdessäni tarjousta tästä oriista, etten tulisi katumaan sitä. Kostin vanhempien lahjat ovat varmasti periytyneet varsalleen, ja ori tulee vielä menestymään ympäri maailmaa. Ojensin kättäni ja ori liikahti lähemmäs nuuhkimaan, kunnes siirtyi heinäkasan pariin todettuaan, etten tuonut sille ruokaa. Huomenna olisi aika koitokselle. Ratsuttajamme saisi kokeilla, kuinka taitava Kosti jo on, ja jatkaa sen kouluttamista vielä korkeammalle.

05.04.2015, kirjoittanut nekota – estevalmennus

Eräs ratsuttajistani oli jo testannut Kostin taitoja esteillä, mutta oli nyt päättänyt pitää valmennuksen minulle ja Kostille. Esteet oli jo aseteltu kentälle, puomit olivat kuitenkin vielä maassa. Tällä orilla oli kapasiteettia, joten parhaimmillaan saisimme hyppiä 160 cm korkeita esteitä tänään. Kosti vaikutti innostuneelta, kun talutin sen kentälle valmiiksi satuloituna ja suitsittuna. Lähdin lämmittelemään oria kiertämällä uraa pitkin ja vilkuillen esterataa sivusilmällä. Valmentaja pystytti yhden matalan esteen ja hypimme sen yli pari kertaa molemmista suunnista lämmittelyn vuoksi. Kosti vaikutti rauhalliselta, vaikkakin hieman jännittyneeltä. Taputtelin sen kaulaa, jotta se rentoutuisi enemmän.

Kun olin opetellut radan ulkoa, valmentaja asetti puomit matalalle ja saimme ratsastaa sen läpi. Kostia jännitti edelleen, eivätkä hypyt onnistuneet läheskään niin hyvin kuin olisivat voineet. Valmentaja pyysi meitä hyppäämään pari keskimmäistä estettä, trippelin ja okserin, uudestaan ja kokeilemaan erilaista lähestymistä. Tein laukassa pari ympyrää ennen kuin lähestyin trippeliä, ja tällä kertaa Kosti vaikutti itsevarmemmalta. Ori tuntui kuitenkin kompuroivan omiin jalkoihinsa ennen okseria ja niinpä se kielsi esteen. Valmentaja pudisteli päätään ja tunsin hänen ajattelevan ei näin. Uusi lähestyminen, tällä kertaa paremmin tuloksin. Kosti vaikutti hieman kömpelöltä välillä, mutta kyllä ori osasi hypätä vaikka olikin nuori. Saimme ratsastaa radan vielä pariin kertaan läpi, mutta esteiden korkeutta ei enää nostettu. Valmentaja totesi että tämä riitti tältä päivältä, kiitin Kostia ja annoin sille pitkät ohjat.

01.12.2017, kirjoittanut Molly – estevalmennus

Rautias hannover-ori laukkaili isoa ja matkaavoittavaa laukkaa maneesissa kun astuin ovesta sisälle. Tervehdin sen selässä istuvaa Nekotaa, jonka kanssa olimme sopineet valmennuksen tälle päivälle. Esteet olikin jo valmiiksi kannettu kentälle, joten minulle jäi vain niiden asettelu oikeille paikoilleen. Onneksi kentän laidalla istui muutama avulias ihminen ja saimme esteet paikoilleen sillä välin kun Nekota verryteli ratsuaan.

Annoin ratsukolle luvan alkaa tulemaan toisella pitkällä sivulla olevaa jumppasarjaa laukassa. En antanut ratsastajan hengähtää toisellakaan puolella kenttää, vaan pyysin tekemään siirtymisiä ja avoja oman mielen mukaan, jotta hevonen pysyisi hyvin kuulolla ja hyvässä kontrollissa. Ensimmäistä kertaa lukuunottamatta jumppsarja meni hyvin ja sain nostettua esteitä aina vähän kerrallaan. Kosti vaikutti eteenpäinpyrkivältä ja rennolta. Jumppasarjan avulla se vaikutti vertyneen vielä lisää alkuun verrattuna.

Käskin Nekotaa tulla vielä paria kohtaa radasta yksittäin, ja samalla nostin esteitä korkeammalle. Nopeasti kulman jälkeen diagonaalilla olevalle pystylle ei alkuun meinannut millään löytyä paikkaa. Kosti ajautui liian lähelle estettä ja hypystä tuli huono ja ratsatajalla näytti olevan vaikeuksia pysyä selässä vaikka reilu metrinen este pysyikin kannattimillaan. Jo kaarteessa pitäisi ratsastaa eteen. Se auttoikin heti ja paikka alkoi löytyä. Koko rataa mentäessä se onnistui helpommin ja esteen ylitys oli kuin oppikirjasta. Tähän olimme tyytyväisiä ja lopetimme treenit tällä kertaa tähän. Vaihdoimme Nekotan kanssa pari sanaa jatkosta ja sitten lähdin ajelemaan kotiin.