suomenhevostamma VH00-000-0000 20/03/-15, (0v) väri, ?cm
VaB 105cm CIC1 (yleis) kasvattaja VRL-10382 omistaja Leijonalaakso VRL-08085 hoitajaa ei ole

kuvaa klikkaamalla kuvagalleriaan

Sunkin yläasteen luokalla on varmasti ollut sellainen vaaleatukkainen, nätti tyttö, joka ei käyttänyt paljoa meikkiä ja oli tosi ujo. Minttu on se tyttö. Se ei halua koskaan olla esillä, arkoo puhua vieraille eikä saa sanaakaan suustaan jos joku jätkä puhuttelee. Mintun kanssa avainsana onkin rauhallisuus. Sen karsinaan ei voi vain rynnätä harjaamaan, vaan tamman pitää antaa tutustua, haistella ja osoittaa hyväksyntänsä. Lopulta Mintun kanssa voidaan viettää pitkiä iltoja ja yökyläilyä lettejä tehden, koska kun tamman ystävyyden saa, se ei helpolla haihdu.

Muiden hevosten seisoessa karsinan etureunassa aina herkkujen toivossa, on Minttu yleensä takaseinän vieressä torkkumassa. Se osoittaa arkuutensa monin eri tavoin, eikä yleensä tule karsinan ovelle tervehtimään kuin sille tuttuja ihmisiä. Näille Minttu taas saattaa päästää hörähdyksenkin. Mintun kanssa täytyy olla koko ajan rauhallinen ja vakaa, koska se ei siedä äkkinäisiä liikkeitä. Sen korvat ovat yleensä koko ajan hurjassa vauhdissa koettaen saada kaiken tallin melskeestä paikallistettua. Minttu rauhoittuu vain kumisualla harjattaessa, jonka hierova liike saa tamman kuin transsiin sen normaaliin käytökseen verrattuna. Kavioitaan Minttu nostelee herkästi, niin niitä puhdistaessa sekä suojittaessa. Jalkaan täytyykin tarttua hitaasti, eikä yhtäkkisesti ja nopeasti. Käskyääntäkään Minttu ei siedä. Varustaminen muuten sujuu varsin hyvin, Minttu on kaikesta huolimatta kilttiäkin kiltimpi. Vieraiden ihmisten satuloidessa saattaa lähteä satulaa karkuun.

Taluttaessa Minttu on kiltti ja tepsuttaa vierellä tasaisesti, mutta säikkyy helposti uusia asioita ja kovia ääniä. Tällöin saattaa sinkaista matkoihinsa sellaisella voimalla, ettei sitä raavainkaan mies pitele.

Ratsastettaessa Minttu on ahkera ja yhteistyöhaluinen. Yhä hieman säikky, mutta keskittyy useimmiten paljon työskentelyyn unohtaen koko ympäröivän maailman. Se meidän Mintussa onkin parasta - se ei ikinä tee mitään vain puoliksi vaan on mukana 100% kaikessa mitä tekee. Sillä on aivan huikea työmoraali, jonka takia oppii myös asioita nopeasti. Minttu ryhdikäs hevonen, jonka askeleet ovat upeita. Kaikki askellajit ovat matkaavoittavia ja joustavia sekä varsinkin ravi on esimerkillisen lennokas. Minttu on herkkä ratsastaa ja sen kanssa ratsastajan täytyykin olla tarkkana. Tamma antaa omalla tavallaan paljon virheitä anteeksi, mutta tulkitsee epäselvät avut usein väärin. Kovasta kädestä Minttu hieman hermostuu ja kuumenee.

Esteillä Minttu ei ole varmajalkaisin ja vaatii ratsastajalta paljon rohkaisua varsinkin erikoisesteillä. Yrittää kuitenkin aina parhaansa eikä kiellä niin kauan kun ratsastajakin on mukana. Aivan aloittelijoille Minttu ei ole arkuutensa vuoksi, mutta kokeneen käsissä muuttuu oikeaksi hyppykoneeksi. Minttu hyppää hyvällä tekniikalla ja sillä on jonkin verran imua esteille. Pärskähtelyllä tyytyväisyytensä ilmoittava Minttu nauttii esteistä, mutta ei harrasta ilopukkeja tai pyrähdyksiä lainkaan.

Liinaharja yllättää maastossa kenet tahansa - se ei pelkää juuri mitään, jos ratsastajakaan ei pelkää. Sen kanssa on mukava viettää rauhallisia maastoreissuja, joissa voi miettiä elämäntarkoitusta. Minttuhan sen jo tietää: elämäntarkoitus on tietenkin herkut, joita onnistuneen ratsastuksen jälkeen saa!

Minttu on myös ajokoulutettu.

                 

saavutukset

Ei saavutuksia.

                   

hoito-ohjeita

- Jos pyörii harjatessa niin kiinni
- Riimua ei tarhaan
- Esteille ja maastoon suojat
- Hikisenä fleece (talvella)
- -10 asteessa toppaloimi
- Aina martingaali!

i. Fiktion Voitonhuuto
vprt sh, 159cm
ii. Fiktion Voitonriemu
vkk sh, 153cm
KTK-III, SV-I, ERJ-II, KRJ-II
iii. VIP MVA Fn Voittoisa Hopea
KTK-I
iie. Fiktion Soma
SV-I, ERJ-II
ie. Moon Kimarre
rt sh, 164cm
KTK-II, KRJ-I, ERJ-II, YLA2
iei. Kurittoman Leijonaraita
YLA2, KRJ-IV
iee. Moon Kaunistelija
YLA2
e. VIR MVA Ch Kamomilla
rt sh, 158cm
KRJ-I, KTK-II
ei. Fiktion Kuuno
m sh, 159cm
KTK-III, KRJ-II, VVJ-II, SLA-II
eii. VIR MVA Ch Kuunpimennys
VVJ-II, SLA-I, KRJ-I, KTK-II
eie. Metsäkartanon Tamina
KRJ-II
ee. Joujanni ILO
vrt sh, 158cm
KRJ-I
eei. VIR MVA Ch Kajo-Varjo
KTK-II
eee. Tammihaan Terttu

Isän puolelta

iiii. Hurman Voitontahto
iiie. VIP MVA Fn Kadonnut Kaupunkiin KTK-II

iiei. Isokaato
iiee. Soima KRJ-II, SLA-II, YLA2

ieii. Pohjantähti
ieie. Pirtsakka WQ

ieei. VIR MVA Ch Samoilija YLA1, SLA-I*, KTK-III, KRJ-II
ieee. Kestohymy YLA2, SLA-I, ERJ-II

Emän puolelta

eiii. VIR MVA Ch Pyyhältäjä KTK-I, KRJ-I
eiei. VIR MVA Ch Haavetyttö KTK-II, KRJ-I

eiei. VIR MVA Ch Persian Prinssi KTK-II
eiee. Metsäkartanon Mimosa KTK-III
    eieei. VIR MVA Ch Haltiamieli KTK-II
    eieee. VIR MVA Ch Mesimarja KTK-III, YLA2

eeii. Ch Peltopyy KTK-III
eeie. Aino-Kaisa KRJ II, YLA2

eeei. Mootsartti SLA-I
eeee. Siruliina YLA2

Kisakalenteri

KRJ

20.11.-15 Tuikun Talli (kutsu), Vaativa B - 6/50
16.11.-15 Eucarya (kutsu), Vaativa B - 6/50
15.11.-15 Tuikun Talli (kutsu), Vaativa B - 5/50
10.11.-15 Eucarya (kutsu), Vaativa B - 1/50
09.11.-15 Tuikun Talli (kutsu), Vaativa B - 1/50
07.11.-15 Tuikun Talli (kutsu), Vaativa B - 4/50
07.11.-15 Eucarya (kutsu), Vaativa B - 3/50
05.11.-15 Eucarya (kutsu), Vaativa B - 3/50
02.11.-15 Eucarya (kutsu), Vaativa B - 4/50


Mintun oma vihko

Päiväkirjamerkintä 12/04/2015 Hullu sunnuntai

Huokaisin vetäessäni ilmoitustaululta pois mainoksen päivän estekisoista. Ilmoittautuneita ei ollut tullut lähes lainkaan, vain kaksi ratsastajaa olisi halunnut osallistua. Olin siis joutunut edellisenä iltana soittamaan kummallekkin kisojen peruuntumisesta, joten tänään olisikin hiljainen päivä.

Tai niin mä ainakin luulin.

Kisojen peruuntumisen vuoksi ajattelin tehdä tänään sen, minkä olin sopinut huomiseksi. Soitin pikaisen puhelun Miia-Marialle eikä silläkään ollut mitään mun ideaa vastaan. Juoksin talliin, pakkasin mukaan kaikkea mitä voikaan tarvita - myös Inkan - ja kirmasin autolle. Lähtemiseen meni vajaa puoli tuntia, lieneekö ollut ennätys? Inka kyseli jatkuvasti citymaasturin pelkääjän paikalla, kun oltiin saatu traileri kiinni auton taakse.

"Kohta näät", myhäilin hiljaa ja otin suunnaksi oritallin.

Hely näytti hämmentyneeltä, kun nappasin siitä kiinni ja raahasin autoon. Inka kohautti harteitaan pienikokoiselle naiselle, jonka kasvoilla oli kysyvä ilme. Konsta pärjäisi tämän päivän yksin ja jos ei pärjäisi, voisi soittaa vaikka Miikan avuksi. Lähdin liikkeelle rauhallisesti, kuin trailerissa olisi jo hevonen. Seuraavaan kohteeseen olisinkin huomattavasti pidempi matka.

Miia-Maria oli yksi tämän maailman mukavimmista ihmisistä. Musta tukka oli aina viimeisen päälle ja tallipihassa oli enemmän shetlanninponeja kuin olin eläessäni nähnyt. Melkein kaikki mulle tutut kaverit olivat jo laukanneet vihreimmille laitumille, mutta kävin silti katsomassa isoa tammalaumaa lähellä tallia.

"Älä sano, että meinaat hankkia taas shetlanninponin", mutisi Inka ja pyöräytteli silmiään yhdessä Helyn kanssa. Painoin käteni puuskaan.

"No en tietenkään!" hymähdin ja lähdin harppomaan aivan toiseen suuntaan.

Ja siellä se seisoi. Hieman yli puolivuotinen tamma, iso läsi ja hieman liinahtava harja. Sen ympärillä oli vain pienen pieniä shetlanninponivarsoja, joten se erottui selvästi. Pää nousi maasta välittömästi sen kuullessa tulijat ja suusta karkasi pieni hörähdys. Musta tuntui, että olisin voinut sulaa siihen paikkaan.

"Tollanen toi meidän Minttu on. Hörisee aina kun meet tarhalle tai tuut aamulla talliin", Miia-Maria selitti hymyillen.

"Ihana", henkäisi Helykin.

Kaikki kerääntyivät varsan pariin ja rapsuttelivat varsin paksua, pehmeää karvaa oikein olan takaa. Inka hymyili korvasta korvaan, Hely ei voinut lopettaa huokailujaan ja mäkin olin vähän turhan haltioissani.

"Kai tää on nyt se mitä me tultiin hakemaan?" Inka varmisti jostain lässytyksensä seasta.

"Tietenkin! Tää on ihan mittatilaustyötä mulle, ettäs tiedätte", nauroin ja suin lyhyttä varsaharjaa. "Sen nimi on Minttu ja sillä on niin hieno suku, että te tuutte kaikki pyörtymään. Melkeen kuninkaallinen."

"Minttu... Mikä sen kokonimi on?" Hely kysyi.

Panin kädet lanteilleni ja muutin ilmeekseni "hei haloo, justhan mä sanoin". "No Minttu!"

Hely näytti hetken hämmästyneeltä, mutta sitten kasvoille levisi taas iso hymy. "Ihana. Toisen kerran."

Ennenkuin kello oli edes viittä, oli Minttu jo trailerissa valmiina lähtemään uuteen kotiinsa. Miia-Maria hyvästeli sen aika ylenpalttisilla halauksilla, mutta oli varmasti hevoskasvattajana tottunut luopumaan hevosistaan vähän väliä.

Minttu oli rauhallinen matkustaja. Ehkä olin ostanut ihan viisaan hevosen, vaikka tamma tuntuikin olevan hieman herkkänahkainen tapaus.

"Miksi sun piti ostaa taas tamma? Haluan jonkun söpön oritalliin", nurisi Hely. "Unski on jo neljä!"

Irvistin. "Ehkä seuraava sitten? Katsoo nyt miten Varpun tiineys etenee, kyllähän sieltä voi tupsahtaa joku söpö orinkoltiainen. Onhan sillä laskettuun aikaan vielä kolme viikkoa, sitten nähdään!"

Minttu näytti ihmettelevän suurta Leijonalaaksoa oikein olan takaa. Suuret, kirkkaat silmät vaelsivat ympäristössä paikantaen jokaisen yksityiskohdan. Kaikki kerääntyivät ihastelemaan pikkuista, jopa Oscar kävi lässyttämässä tammaparalle. Se tuntui olevan hieman pelokkaana kaikista ihmisistä, joten vein sen pian karsinaan jossa saisi olla rauhassa.

"Susta tulee hieno kaveri, eikö tulekkin?"


virtuaalihevonen | a sim-game horse


Minttu