Peikkolan Melutanssi

Tämä on virtuaalihevonen - This is a sim game horse

kuvat © mlj 2014

Nimi Peikkolan Melutanssi "Melli" Rotu, sukupuoli suomenpienhevostamma
Syntymäaika 9.9.2015, 17 v 4v. 9.11.2015 oma ikääntyminen Säkäkorkeus 148cm
Väri mustanvoikko, Ee aa Vv Painotus koulupainotus
Rekisterinumero VH15-018-1833 Omistaja Milma (VRL-14149), Lupsakan Suomenhevoset
Koulutustaso helppo A (re 80cm, me 70c) Kasvattaja Peikkola nyk. Lupsakan Suomenhevoset

Saavutukset
Suomenhevosvarsojen arvostelutilaisuus 20.10.2015 SV-I
rakenne 6, suku 9, käytöskoe 15 = 30
Suomenhevosten laatuarvostelu 20.7.2019 SLA-I
12 + 20 + 25 + 20 + 20 = 97
Suomen(pien)hevostammojen kantakirjaustilaisuus 20.12.2015 KTK-II
18 + 19 + 17 + 17 = 71p
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.5.2019 KRJ-I
6,5 + 41 + 25 + 17 + 15 = 104,5

Luonnekuvaus

Tämä tamma ei ole se kaikkein rauhallisin ja mutkattomin neitokainen. Melli on kyllä äärettömän ihmisrakas, mutta se on vähän sellainen sählääjä. Taluttaessa Melli olisi koko ajan menossa vähän joka suuntaan, eikä välttämättä ollenkaan sinne minne taluttaja on sitä viemässä. Tamma ei myöskään osaa varoa taluttajansa varpaita lainkaan, vaan saattaa täysin huomaamatta talloa muutamat varpaat matkan varrella. Sama meno jatkuu myös karsinassa. Melli on yksinkertaisesti pakko sitoa kiinni, sillä se muuten koko ajan tonkisi käytävällä olevia tavaroita, häpläisisi hoitajansa paidanhelmaa tai olisi muuten vain ärsyttävä. Tosiasiassa Mellille ei voi kuin nauraa, sillä se on niin hyväntahtoinen hölmö, että vaikka varpaat olisivatkin mustana ja jenkkakahvoissa vähän nirhaumaa hampaista, hoitaja tietää, ettei tamma oikeasti tarkoita yhtään mitään pahaa. Se ei aina vain ymmärrä, kuinka paljon pieni ihminen kestää näitä hellyydenosoituksia. Jos Melli kuitenkin sattuu rauhalliselle päälle, se on mitä ihanin halipolle. Tamma tulee todella lähelle ihmistä, ja painaa päänsä syliin. Kukapa ei siinä kohtaa viimeistään rakastuisi tähänkin hevoseen, olkoonkin sitten yleensä hieman tohelo. Suitsien laitto saattaa olla taas pieni haaste, sillä Melli ei mielellään pitäisi päätä paikoillaan, kun ympärillä on niin paljon kaikkea nähtävää. Tamma ei siis kannata hoitaa ulkona, sillä Melli tutkisi kaikkea ympärillä olevaa jatkuvasti, eikä siis jaksaisi antaa hoitajan rauhassa kiinnitellä remmejä. Satuloidessa Melli hieman luimii, se ei erityisesti pidä satulavyön kiristyksestä. Enempää se ei protestoi, sillä tamma kyllä tietää, ettei se kauaa kestä.

Ratsastaessa Melli on tosi kiva. Se on reipas, ja tekee rehellisesti. Reipas ja rehti suomalainen, niin kuin sanotaan. Melli ei yritä laistaa työtehtävistään, vaan tekee kiltisti mitä ratsastaja pyytää. Melli onkin aivan ihastuttava kouluratsu, sillä siitä todella saa parhaat puolet esiin helposti. Kunnon työmoraalin lisäksi tammalla on kauniit askellajit, jotka ovat myös miellyttävät istua. Ravi on tasaista ja pehmeää, laukka kauniisti pyörivää, mutta pehmeää ja helppo istua. Näitä askellajeja kelpaa esitellä niin sellaisenaan kuin myös koottuna ja lisättynä. Esteitäkin Melli hyppää ihan mielellään, mutta ei kuitenkaan ole kovin lahjakas esteratsuna. Parhaimmillaan tamma ylittää 80 senttimetrin korkuisia esteitä, mutta yleensä Melli tuppaa kiskomaan kaikki puomit mukanaan. Tamma ei vain ymmärrä kuinka niitä esteitä pitäisi hypätä, joten sen kanssa tyydytäänkin vain hyppelehtimään matalia esteitä silloin tällöin mielen virkistyksenä. Maastoratsuna Melli on yhtä lailla reipas ja menevä, mutta hieman arempi. Maastokaveri on tamman kanssa pakollinen, sillä se saattaa säikähtäessään ottaa pienen spurtin tulosuuntaan. Kaikelle tamma ei kuitenkaan säpsy, lähinnä se säikkyy isoja autoja ja toisia ihmisiä metsässä. Koska minkä ihmeen takia ne ihmiset ovat metsässä eikä omassa karsinassaan.

Matkustamaan tamma ei ole oikein tottunut. Se on vähän samanlainen kuin emänsä, eli jännittää matkustamista eikä syö matkalla. Koppiin sitä saa hetken aikaa houkutella, ennen kuin vihdoin suostuu menemään. Lastaamiselle pitää siis todellakin varata aikaa, koska Mellin pitää saada rauhassa tutkia traileria ja pohtia pienessä sievässä päässään kannattaako sinne nyt taas mennä. Kovin pitkälle siis tamman kanssa ei lähdetä kisoihin. Kisapaikalla Melli jatkaa myös jännittämistä, eikä esiinny aina ihan edukseen. Jos tamman saa rentoutumaan, se esittää upeita askellajejaan kuin vanha konkari, mutta jännittyneenä kouluratsastusliikkeet eivät oikein ota sujuakseen. Rento ratsastaja on myös avain kilpailumenestykseen tämän tamman kanssa.

Sukutaulu

i: Fiktion Voitontanssi
sh, vkk, 150 cm
KTK-III, SV-I, ERJ-II, KRJ-I, YLA2, SLA-I, jälkeläisluokka B

ii: Fiktion Voitonriemu
sh, vkk, 153 cm
KTK-III, SV-I, ERJ-I, KRJ-II, SLA-I, jälkeläisluokka AB
iii: VIP MVA Fn Voittoisa Hopea
sh, hprnvkk, 152cm
KTK-I
iie: Fiktion Soma
sh, vrt, 164 cm
SV-I, ERJ-I, KRJ-I, SLA-II, YLA2, VSR:n jälkeläisluokka A, KRJ:n jälkelläisluokka AB
ie: Ch Fiktion Helka
sph, prt, 146 cm
KTK-II, SV-I, KRJ-I
iei: VIR MVA Ch Koistilan Kaihomieli
sph, prt, 146 cm
KTK-I, YLA2, ERJ-II, KRJ-I
iee: Fiktion Hali
sh, rt, 154 cm
KTK-III, SV-I, KRJ-II
e: Ch Fiktion Mekkala
sph, m, 141 cm
KV-II, SV-I, KTK-II, KRJ-I, SLA-I, Champion
ei: Riiviöiden Mustapekka
sph, m, 143 cm
KTK-II
eii: VIR MVA Ch Kajon Mustasurma
sh, m, 156 cm
KTK-II, KRJ-I, SLA-I
eie: Riiviöiden Pella
sph, m, 144 cm
SV-II, KTK-II, SLA-I, jälkeläisluokka C
ee: Fiktion Huliviliina
sph, trt, 140 cm
KTK-II, SV-II
s eei: Viehättävän Hupsista
sph, tprt, 146cm
YLA1, KRJ-I, SLA-I
eee: Mäkisuon Helmiina
sph, rt, 140 cm

Muut sukulaiset
iiii. Hurman Voitontahto sh, vkk, 157cm
iiie. VIP MVA Fn Kadonnut Kaupunkiin sph, hpm, 147cm KTK-II
iiei. Isokaato sh, rt, 157cm
iiee. Soima sh, vrt, 165cm KRJ-II, SLA-II, YLA2, jälkeläisluokka B
ieii. VIR MVA Ch Karkuri sph, rt, 144cm KTK-III, KRL-III
ieie. Ch Kirsen Hento sh, prn, 156cm KTK-II, YLA2
ieei. Lanervan Jooa sh, prt, 158cm KRJ-I
ieee. Ch Annikki sh, vprt, 153cm KTK-III, KRJ-II
eiii. VIR MVA Ch Vinkare sh, m, 159 cm KTK-I, KRJ-I, YLA2
eiie. Kalliomaan Vilja sh, rt, 154 cm
eiei. Ch Pormestari sh, m, 158 cm KTK-III, KRJ-II, YLA2
eiee. Perhosvaikutus sph, rt, 142 cm SLA-II, YLA2, jälkeläisluokka C
eeii. Hilavitkutin sph, rt, 146 cm SLA-II, YLA2
eeie. Pirun Morsian sh, trt, 154 cm SLA-II, KRJ-II, YLA2
eeei. Haikun Kuukiito sph, rt, 144 cm
eeee. Hellän Hely sph, rt, 142 cm

Jälkeläiset

Melli on tarjolla jalostukseen nelipolvisille suomen(pien)hevosoreille.
o. Lupsakan Suruhuuto - s. 8.5.2018 - SV-I, KTK-II
i. Moon Suruton
t. Lupsakan Mekastus - s. 12.6.2018 - SV-II, KTK-II
i. Vaniman Älynväläys

Kilpailutulokset

KRJ 41 sij.
3.11.2015 - Pirunportti - He A - 2/30
5.11.2015 - Pirunportti - He A - 4/30
11.11.2015 - KK Holmberg - He A - 3/30
12.11.2015 - Rohkelikko - He A - 2/40
14.11.2015 - Rohkelikko - He A - 3/40
14.11.2015 - KK Holmberg - He A - 3/30
16.11.2015 - Rohkelikko - He A - 3/40
16.11.2015 - Pimento - He A - 6/50
17.11.2015 - Pimento - He A - 6/50
17.11.2015 - Aittohaara - He A - 9/100
17.11.2015 - KK Holmberg - He A - 4/30
20.11.2015 - Fiktio - He A - 2/40
21.11.2015 - Fiktio - He A - 3/40
21.11.2015 - KK Holmberg - He A - 1/50
24.11.2015 - Pimento - He A - 4/50
25.11.2015 - Huvitutti - He A - 3/50
26.11.2015 - KK Holmberg - He A - 4/50
30.11.2015 - KK Holmberg - He A - 5/50
6.12.2015 - Haavelaakso - He A - 3/60
6.12.2015 - Haavelaakso - He A - 2/60
7.12.2015 - Viehättävä - He A - 4/50
7.12.2015 - KK Holmberg - He A - 6/40
8.12.2015 - KK Holmberg - He A - 6/40
10.12.2015 - Viehättävä - He A - 2/50
10.12.2015 - Haavelaakso - He A - 4/60
11.12.2015 - Peikkola - He A 1/30
11.12.2015 - Team Riekkujat - He A - 5/30
15.12.2015 - Team Riekkujat - He A - 5/30
16.12.2015 - Viehättävä - He A - 7/50
16.12.2015 - Whispering Heaven - He A - 2/30
17.12.2015 - Team Riekkujat - He A - 1/30
22.12.2015 - Vihkilä - He A - 4/40
27.12.2015 - Peikkola - He A - 4/30
30.12.2015 - Viisikko - He A - 5/30
2.1.2016 - Viisikko - He A - 4/30
29.6.2018 - Ruudin talli - He A - 5/40
29.6.2018 - Hiivurin Suomenhevoset - He A - 2/38
30.6.2018 - KK Overload - He A - 3/30
11.7.2018 - Ruudin talli - He A - 5/40
12.7.2018 - Ruudin talli - He A - 6/40
31.3.2019 - KRJ-Cup - 8/214

Suomenhevosten ikäryhmäkilpailut 15.11.2015 - 4v - 3/13
3+9+8=20, II-palkinto

Varusteet ja päiväohjelma

Mellillä on tummanruskeat aachen-suitset nivelkuolaimilla. Tammalla on samaa sävyä oleva koulusatula, johon on oikein prinsessainen vaaleanpunainen kouluhuopa.

Yhtä prinsessainen on myös tamman vaaleanpunainen harjapakki ja sen sisältö. Siellä on harjojen lisäksi vaaleanpunaiset ja valkoiset pintelit sekä mustat jännesuojat. Tamman riimu on myös vaaleanpunainen ja siinä on ihastuttavat karvapehmusteet niskassa ja turvan päällä.

Myös tamman loimet ovat vaaleanpunaisia ja saavatkin tamman muistuttamaan lähinnä kävelevää vaahtokarkkia. Mellillä on toppaloimi, vedenpitävä ulkoloimi jossa on lämmin fleecevuori, ohut sadeloimi sekä tallikäyttöön fleeceloimi.
Melli on jo kilpailunsa kilpaillut ja nauttii jo eläkepäivistä. Tammalla ratsastellaan rennosti kunnon ylläpitämiseksi, mutta varsinaista treeniä ei enää harrasteta.

MAANANTAI vapaa
TIISTAI irtojuoksutus
KESKIVIIKKO kevyt koulutreeni
TORSTAI vapaa
PERJANTAI vapaa
LAUANTAI kevyt koulutreeni
SUNNUNTAI maastolenkki

Päiväkirja ja valmennukset

4.6.2019 – päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Pieni koulutammani oli suoriutunut kilpaurastaan mainiosti ja pyöräyttänyt myös muutaman varsan. Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa oli käyty ja nyt edessä olisi suomenhevosten laatuarvostelu. Treenin kannalta Melli on saanut elellä rennosti ja rauhallisesti, mutta tänään oli tamman irtojuoksutuspäivä. Olin itse helpottunut, sillä ulkona oli kuuma päivä enkä olisi halunnutkaan hikoilla hevosen selässä. Sen sijaan seisoskelin kentällä kesävaatteissa ja juoksin hevosen perässä yrittäen saada sitä liikkumaan.

Melli tuntui heti alusta asti siltä, että sitä ei voisi vähempää kiinnostaa kipitellä ympäri kenttää, joten jouduin taluttamaan sitä alkulämmittelyjen ajan. Päästäessäni irti riimusta tamma meni suoraan aidan luokse nyhtämään toisella puolella kummittelevaa ruohoa ja sain toden teolla tehdä töitä saadakseni neitokaisen liikkumaan eteenpäin. Lopulta sain Mellin ravailemaan laiskasti ainakin muutaman askeleen kerrallaan, kunnes se vihdoin innostui ja lähti kiertämään kenttää laukassa pukitellen välillä. Aina tamman tullessa kulmaan hidastamisen toivossa häädin sitä liikkeelle uudestaan, joten sain Mellin liikkumaan loppujen lopuksi aika pitkään. Loppua kohden tamma ei enää jaksanut laukata vaan ravaili hitaasti lönkötellen ympäriinsä. Itsekin olin aivan poikki tamman juoksuttamisesta, joten annoin Mellin haahuilla hitaasti ympäri kenttää metsästäen mehukkaimpia ruohotupsuja. Loppukäynnit tein taluttelemalla tammaa ympäri tallialuetta. Kuumasta ilmasta innostuneena kiipesin tamman paljaaseen selkään ja menimme käymään läheisellä purolla viilentymässä.

Mellikin tuntui olevan kuumissaan, sillä se polskutteli vettä mielellään etusillaan. Yleensä tamma ei menee kovin mielellään veteen, mutta purossa ei ollut kovin syvää, joten siellä Melli on aina suostunut käymään. Järveen tamma ei mene innoissaan, siksi viilentymiseen käytetäänkin lähinnä tätä tallin vierestä kulkevaa puroa. Nyt Melli oli kuitenkin innoissaan ja tunki turpaansakin veden alle. Minun työkseni jäikin vain tamman heiluvassa selässä keikkuminen ja jalkojeni suojelu kylmältä vedeltä. Kahluureissun jälkeen huuhtelin tamman vielä puhtaalla vedellä ja laitoin sen takaisin laitumelle nauttimaan kesästään. Kuten arvata saattaa, Melli etsi heti ensimmäisenä pölyisimmän ja hiekkaisimman kohdan, mihin tamma heitti pötkölleen ja alkoi piehtaroida. Olin kastellut vain hikisimmät kohdat, joten piehtaroinnin lopputuloksena oli kaksivärinen hevonen varsin selkeällä rajalla.

6.3.2019 – päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Upea pieni mustanvoikko tammani on jo kilpailunsa kiertänyt ja viettää nyt melko lailla rentoa elämään syöden minua vararikkoon. Tamman ohjelmassa on enää kevyttä ylläpitoliikuntaa ja mammalomailua. KRJ-laatuarvostelut sun muut toki odottavat vielä, mutta ennen jälkeläisnäyttöjen kasautumista en sinne aio Melliä kuskata.

Tänään oli niin nätti ilma, että pyysin Elsan mukaani maastoreissulle. Halusin päästä hieman rentoutumaan metsään, ja tiesin ettei se olisi yksinään Mellin kanssa oikein mahdollista. Melli ei ole se kaikkein rennoin maastoratsu, mutta vanhemmiten tullut kuitenkin rohkeammaksi. Maastokaveriksi saimme yhden luotettavimmista maastomopoistamme, Piikun, joka myös aloittelee eläkettään. Mellin koulusatula oli päässyt uusiokäyttöön, joten laitoin tammalle sen sijaan yleissatulan. Hyvä puoli käsiin räjähtäneessä hevosmäärässä on se, että satuloita voi mukavasti kierrättää hevoselta toiselle niin, että ne myös todennäköisesti sopivat ainakin jollekin. Kaikkiin jalkoihin tammalle laitoin suojat, jotta se ei onnistuisi toheloimaan ja telomaan niitä.

Lähdimme aikaisin liikkeelle, sillä Elsalla oli koeviikko ja häneltä oli koulu loppunut jo puolenpäivän aikaan. Aurinko paistoi kirkkaasti ja ilma oli kerrassaan ihastuttava. Mellikin tuntui jo alkumatkasta poikkeuksellisen rennolta, ehkä ympäristön seesteinen tunnelma siirtyi myös ratsuuni. Teimme Elsan kanssa hyvin rauhallisen lenkin, emmekä lähteneet kovin pitkälle. Suuren osan matkasta kävelimme rauhallisesti ja jutustelimme niitä näitä. Välillä otimme muutamia ravipätkiä ja laukkasuoralla annoimme tietenkin suomenhevostemme päästellä niin lujaa kuin pienistä jaloistaan saivat irti. Kokeneena kenttäratsuna (vaikkakin laiskana sellaisena) Piiku vei voiton tällä kertaa, Melli ei ole vielä ihan oppinut ymmärtämään kilpailun hurmaa. Itse tosin uhosin seuraavalla kerralla ottavani alleni jonkin vauhdikkaimmista hevosistani. Laukkapätkän jälkeen ravasimme hetken aikaa rennosti niin ikään loppuverryttelyiksi, ennen kuin kävelimme loppumatkan takaisin tallille.

16.9.2018 – päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Melli on kyllä minunkin pieni silmäterä. Se on sellainen hevonen, joka tekisi mieli kääriä pumpuliin ja kiillottaa ihan vaan sen takia, että se on niin nätti. Mustanvoikko neitokainen on sellainen vähän höperö ja häslääjä, mikä ei kyllä ollenkaan vähennä sitä pumpuliin käärimisen halua. Melli oli kesällä kerännyt viimeisetkin sijoituksensa, joten se oli saanut olla nyt hyvin ansaitulla lomalla. Ihan pikkuisen myös Mellin kohdalla takaraivossani koputteli tämä yleispainotteisten hevosten kysyntä ja tarve, mutta toistaiseksi en silti halunnut alkaa seikkailemaan esteiden yli Mellin kanssa. Tamma sai toistaiseksi olla ihan oloneuvoksena ja syödä meidän heiniä antamatta muuta kuin ulkonäkönsä vastapalkaksi. Aina välillä olin kuitenkin ottanut tavaksi juoksuttaa tammaa vähän aikaa, jottei se nyt ihan täysin laiskistuisi ja unohtaisi miten liikutaan. Tänään oli taas sellainen päivä.

Melli oli taas hoitaessa sellainen oma säheltävä itsensä. Se kaatoi harjaämpärin kolme kertaa ja astui kumisuan päälle. Etsin sitä pirhanan sukaa varmaan kymmenen minuuttia pitkin tallia, kunnes luovutin ja lainasin hieman Mellin äitylin Mekkalan kumisukaa. Hieman kummastelin sitä, että Melli oli koko loppuajan kiltisti paikallaan ja keskittyi vain räpeltämään vaatteitani tai omaa riimunnaruaan. Olin jo laittanut Mellille juoksutusvyön, kun muistin, etten ollutkaan puhdistanut kavioita ennen tätä kumisukaepisodia. Aloin siis käydä kinttuja yksitellen läpi koukun kanssa, kun viimeisen jalan alta paljastuikin kumisuka. Ensin hieman kirosin, mutta loppujen lopuksi taisin nauraa asialle itsekseni vielä illallakin.

Melli oli melkoisen mielenkiintoisella tuulella työnteon kannalta, eikä olisi tahtonut pysyä nätillä ympyrällä. Tamman mielestä olisi ollut tuhat kertaa hauskempaa tulla minun luokseni kaivamaan taskujani porkkanoiden toivossa. Periksiantamattomuuteni kuitenkin tuotti tulosta ja Melli alkoi kuin alkoikin kulkea nätisti ympyrällä. Alun testailun jälkeen Melli olikin taas se sama tuttu Melli, joka tekee töitä mukisematta ja yrittää aina parhaansa. Tamma liikkuikin oikein nätisti ja kaikki harjoittelemamme käskyt sujuivat vallan mainiosti. Olimme opetelleet jonkin verran lisäämään ravia ja laukkaa, sekä tekemään muutenkin temponmuutoksia. Lopuksi siirryin Mellin vierelle ja teimme muutaman pohkeenväistön ja taivuttelimme. Sitä varten olin varannut taskuihin leivän- ja porkkananpalasia, joiden avulla venyttelin tammaa. Melli taipui oikein kivasti vaikka olikin lomaillut jo pidemmän aikaa.

Tämän jälkeen Melli sai jäädä talliin, sillä iltaruokinta lähestyi, enkä halunnut viedä tammaa kylmään ulkoilmaan lämpöisenä. Meidän tammatalli kun oli sitä uusinta uutta, ja siellä oli mukava lämpötila myös syksyn viileydessä ja talven pakkasilla. Annoin Mellille hieman heinää mutusteltavaksi, ja päätin vielä ehtiä ennen iltaruokintaa liikuttamaan Mellin varsan Surun.

1.11.2015 - päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Tänään treenailin Mellin kanssa hieman koulukiemuroita. Tamma alkaa aloitella kilpauraansa ja kantakirjaustilaisuuteenkin se on ilmoitettu. Mellihän on meidän supertamma Mekkalan jälkeläinen, joten odotan sen tietenkin seuraavan emänsä jalanjäljissä ja olevan superhyvä kaikessa. Ei paineita.

Aloittelin meikäläisen bravuurilla, eli pohkeenväistöillä molempiin suuntiin. Melli liikkui oikein kauniisti heti alusta asti ja totteli pienempiäkin apuja. En ole tosiaan vielä onnistunut pilaamaan tätä neitiä. Pohkeenväistöjen jälkeen testasin kuinka lisätty ravi kulki ja kulkihan se. Tammasta tuli ehkä turhan etupainoinen, mutta treenin myötä se oppii kantamaan itseään paremmin takajaloilla. Tämän jälkeen kasasin tamman nippuun ja harjoiteltiin avo- ja sulkutaivutuksia. Muistin lempitehtäväni taivutuksiin, ja aloin tietenkin toteuttamaan sitä keksien vielä pientä twistiä lyhyille sivuille. Pitkillä sivuilla puolet avotaivutusta, voltti ja puolet sulkutaivutusta. Aluksi Melli oli hieman jäykähkö, mutta muutaman kierroksen jälkeen se taipui oikein nätisti ja kulki kuin ihka-aito kouluhevonen. Hykertelin hieman tammukkani selässä silkasta onnesta. Otin muutaman laukannoston molempiin suuntiin, ennen kuin annoin Mellin kävellä hetken pitkin ohjin itse samalla pohtien sopivaa tehtävää.

Päätin yhdistää laukanvaihdon ja vastalaukan. Pitkän sivun alusta nostaisin vastalaukan, vaihdan käynnin kautta myötälaukkaan ja seuraavan pitkän sivun alusta koko rata leikkaa, ja kentän keskellä taas laukanvaihto. Lyhyen sivun alussa raviin ja taas pitkän sivun alusta vastalaukka ja sama tälli toiseen suuntaan. Ravasin hetken ennen kuin aloin suorittamaan. Vastalaukan nosto oli tammalle aluksi haastavaa, se kun olisi tahtonut nostaa myötälaukan. Laukanvaihdot sujuivat nätisti ja nopeasti, kiitos tamman herkkyyden. Sujuvan tehtävän jälkeen annoin Mellin ravata hetken venytellen ennen loppukäyntejä. Olin erittäin tyytyväinen tammaan ja toiveikas kisauran suhteen.

Ulkoasu © Lupsakan Suomenhevoset 2019, Ulkoasun kuva © Vapaasti by AK, Tämä on virtuaalitalli - This is a sim game stable