Sähköposti      Äänestä meitä VRL:n tallilistalla!
Ulkoasu © M Layouts
Ulkoasun muokkaus © Milma
Ulkoasun kuvat © Cherie, (2), (CC BY-NC 2.0)
Tämä on virtuaalitalli, mikään ei tapahdu oikeasti! - This is a sim game stable!

Lumiviipymä

Tämä on virtuaalihevonen - This is a sim game horse

kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Nimi Lumiviipymä "Lumi" Rotu, sukupuoli suomenhevostamma
Syntymäaika 10.10.2018, 5 v 4v. 10.12.2018 oma ikääntyminen Säkäkorkeus 160cm
Väri rautias, ee Aa Painotus kenttäpainotus
Rekisterinumero VH18-018-2154 Omistaja Milma (VRL-14149), Lupsakan Suomenhevoset
Koulutustaso He A, 100cm, Helppo Kasvattaja Susiraja

Saavutukset
Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.11.2018 SV-I
6,4 + 10 + 7 + 8 = 31,4
Kantakirjattu (R)-suunnalle 20.1.2019 palkinnolla KTK-II
17 + 18 + 17 + 18 = 70p.

Luonnekuvaus

Oikeastihan tallissa oli ihan liikaa hevosia. Niin paljon, että osa ei edes mahtunut siihen talliin. Eikä siihen toiseenkaan. Onneksi meillä oli sentään se pihatto, johon pistin eläköityvät pollet mutustamaan heinää ja kasvattamaan kuraista turkkiaan. Sitten meillä oli myös ihan liikaa oreja verrattuna kokonaishevosmäärään. Tätä epätasapainoa piti tietenkin korjata ja hankkia ehkä muutama tammahevonenkin karsinoita asuttamaan. Mulla oli myös kädet täynnä nykyisten koulutettavien elikoiden kanssa, mutta siitä huolimatta mä klikkasin sen Susirajan myynti-ilmoituksen auki. Voisin sanoa, että mulla ei ole sinänsä hyvää kokemusta susirajalaisista, meidän Huntti ja Hurja on vähän sellaisia eri sfääreissä liikuskelevia olentoja. Ja silti mä rakastuin kauniiseen läsipäiseen tammavarsaan. Tarjous piti tehdä, jotta pääsisin ihastelemasta varsan kuvaa ja ostamaan hevosille murkinaa. Ja niin mulle sitten päätyi Lumi, joka on kyllä edelleen ihan yhtä nätti kuin varsana. Vähän sellainen omanlaisensa persoona, mutta kuitenkin valtavan osaava.

En oikeastaan edes tiedä mitä sanoa tästä hevosesta. Lumi on sellainen persoona, joka saapuessaan vallan järkytti tallin seesteistä ilmapiiriä. Muut varsat pidin kaukana tämän tamman opeista ja laitoin sen ulkoilemaankin tallin fiksuimpien olentojen kanssa. Tietysti Lumi selvitti heti oman paikkansa arvojärjestyksessä ja saikin läpi. Ihmisenkin kanssa se yrittää välillä tätä samaa selvitellä, erityisesti niissä tilanteissa, kun pitäisi kulkea erilaisista oviaukoista. Lumi saattaa joko haluta mennä karsinaan ennen taluttajaa, tai ei välttämättä ollenkaan. Eikä ole jäänyt yhteen kertaan, kun taluttaja on keskittynyt avaamaan tarhan porttia ja Lumi onkin keksinyt lähteä muualle ulkoilemaan. Eihän se ikinä kovin pitkälle mene, mutta ärsyttävää sitä on silti yrittää ottaa kiinni. Lumi ei tasan tarkkaan anna kiinni, jos sitä ei huvita. Välillä olenkin ihan tyytyväisenä hakenut toisen hevosen ja siirtynyt liikuttamaan sitä. Palatessani Lumi on löytynyt tarhastaan nyrpeän näköisenä, sillä se ei ollut saanut hupiansa minun juoksuttamisestani. Lumi ei siis ole mikään helppo hevonen. Se vaatii paljon rajoja rakkauden muotoon naamioituna, sillä kuten emänsä, se kokee olevansa ylempiarvoisin koko tallissa.

Erilaiset siirtymistilanteet ovat Lumin kanssa aina pientä jännitystä, mutta yleensä se on hoitaessa ihan kivasti. Vatsan alta ei saa harjata, eikä naamankaan harjaus ole herkkua. Kavioiden puhdistus on tylsää, mutta ilmeisen pakollista. Varsinainen taistelu alkaakin siinä vaiheessa, kun yrittää saada tammalle varusteita päälle. Jo satulan nähdessään Lumi muuttuu kovin kiukkuisen näköiseksi ja mulkoilee vuorotellen satulaa ja sen kantajaa. Satulavyön kiristys on se, mitä Lumi inhoaa ylivoimaisesti eniten, miksi se aina viskeleekin päätään kohti ihmisparkaa korvat luimussa. Kertaakaan Lumi ei ole napannut hoitajasta kiinni, se vain hieman uhkailee. Kukaan ei tietysti jaksa katsella sellaistakaan loputtomiin, ja Lumi totteleekin yllättävän hyvin, kun sille vähän ärähtää. Suitsien laitossa tamma ei viitsi yhtään auttaa, vaan se heittelee päätänsä miten sattuu. Sen kanssa saa oikeasti olla todella päättäväinen, jotta saa sen kunnioittamaan ihmisen toivetta.

Ratsuna se ei edelleenkään ole pala kakkua. Emänsä tapaan se vaatii kevyet ja tarkat avut, mutta isänsä tapaan sillä saattaa olla hieman liikaa vauhtia. Yritä siinä nyt sitten ratsastaa kevyesti ja pehmeästi kun hevonenkaan ei tunnu ohjan toisessa päässä kevyeltä ja pehmeältä. Tamman kanssa ei todellakaan kannata kuvitella pääsevänsä heti alkukäyntien jälkeen työn touhuun, vaan tamman omat lisätyt ravit ja laukat pitää saada pois päiväjärjestyksestä. Silloin on mahdollista pikkuhiljaa suostutella tammaa etenemään rauhallisemmin ja nätimmin. Usein Lumen saakin huijattua kulkemaan sopivaa tempoa, jossa ratsua on helppo työstää. Mutta sitten se taas kuvittelee osaavansa ihan kaiken ja hermostuu heti kun ratsastaja hermostuu. Lumen mielestä hän osaa kaiken kerralla täydellisesti, eikä se voi sietää saman tehtävän toistamista useampaan kertaan. Vaikka usein on tapana lopettaa tehtävä onnistumiseen, se ei tamman kanssa onnistu. Jos samaa tehtävää yrittää useamman kerran hinkata, se ei yksinkertaisesti onnistu ikinä. Lumen kanssa voi tehdä tätä tehtävää, vaikka tunninkin putkeen, jos sitä ei saa kuntoon parissa toistossa, sitä ei saa kuntoon tunninkaan päästä. Lumen treenaaminen vaatiikin paljon vaihtelevia tehtäviä. Hyvinä päivinä Lumi esittää kyllä hienosti helppo A – tasoisia liikkeitä, myös ratsastajan mielestä. Omasta mielestään se osaa aina. Kuten myös esteillä. Omasta mielestään se osaa parhaiten katsoa ponnistuspaikat, sopivan tempon ja myös tiet. Oikeastaan Lumi ei tarvitsisi ratsastajaa lainkaan, mutta roikkukoot mukana. Tamman ratsastaminen vaatii oikeasti herkkiä ja sellaisia huomaamattomia apuja, joita tamma tottelee ihan huomaamattaan. Lumi saattaa nimittäin hermostua ratsastajan liian kovakouraiseen neuvomiseen ja laittaa esteradalla ranttaliksi. Hyvä asia on se, että Lumi osaa kyllä hyvin arvioida ponnistuspaikkoja, mutta oikeisiin teihin se kaipaa vielä ratsastajan opastusta. Tammalla on tapana olla hieman liian itsevarma, ja jos se tietää mikä este on seuraavana, se varmasti yrittää sitä nopeinta reittiä. Tämä kyseinen itsevarmuus on usein johtanut levinneeseen esteeseen ja puomien keskellä seisovaan, hölmistyneeseen läsipäähän. Ratsastaja saattaa olla tai olla olematta kyydissä siinä vaiheessa. Maastoesteille Lumi ei onneksi voi tehdä kamalan tiukkoja ja riskialttiita teitä. Siispä ratsastajan riittää ohjata tamman nenä kohti estettä, pitää vauhti sallituissa rajoissa ja pysyä kyydissä. Tamma tuntuu ymmärtävän, että maastoesteet eivät hajoa, joten sillä on tiettyä kunnioitusta niitä kohtaan. Maastoesteet Lumi hyppää poikkeuksellisen tarkasti ja rauhallisesti. Esteiden välit tamma puolestaan etenee lujaa, mutta ratsastajalla ei ole siinä kohtaa oikeastaan sanomista vauhtiin. Lumi tykkää muutenkin mennä lujaa maastossa. Se on myös rohkea, eikä usko, että mikään voisi vahingoittaa hänen ylhäisyyttään, joten ratsastajan ei tarvitse edes olla skarppina säikähtämisen varalta. Lumen kanssa onkin todella kiva maastoilla, vaikka vauhti saattaakin välillä olla hieman päätähuimaava. Sen verran tamma kuitenkin kunnioittaa ratsastajaa, että se hidastaa, kun vain osaa pyytää.

Kuten aiemmin kerrottu, erilaiset siirtymistilanteet ovat erityisen hankalia tamman kanssa. Samoin lastaaminen ja autosta ulos tuleminen. Lumi ei ihan aina halua mennä kuljetusautoon ja jos se ei halua, se ei myöskään mene. Siispä aina ennen kilpailuihin lähtöä on pieni jännitysmomentti siinä, saako tamman tänään lastattua vai ei. Yleensä Lumi on mahdollista saada kyytiin lahjomalla, eli siis tekemällä pieni porkkanapolku autoon, mutta välillä on niitä päiviä, kun tammaa ei vain yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa. Silloin lienee muutenkin parasta vain antaa tamman olla eikä yrittää minkäänlaista ratsastusoperaatiota. Tietenkään Lumelle ei parane näyttää, että vapaapäivä johtuu idioottimaisesta käytöksestä vaan että se oli suunnitelmissa alun perinkin. Jos Lumen kuitenkin saa lastattua, seuraava ongelma onkin purkuvaiheessa. Matkalla Lumi ei sano juuta eikä jaata, eikä sitä mitenkään itse matkustaminen stressaa. Joskus tamma saattaakin perillä päättää, että se ei oikeastaan tahdo tulla ulos. Se vain yksinkertaisesti jää seisomaan kuljetusautoon sisälle ja haistattelee maailmalle. Jos edelleen oletetaan, että tamman saa uloskin kuljetusautosta, se on yksi kiukkupylly. Lumi ei pidä vieraista hevosista, jotka tulevat liian lähelle, ja kokee kilpakumppanit selkeästi uhkana omalle ylivertaisuudelleen. Se on toisaalta myös hyvä, sillä tällöin tamma keskittyy ihan uudella tavalla ja myös kuuntelee ratsastajaa paremmin.

Sukutaulu

i: Untenruhtinas
rt, 162cm
KTK-III, SLA-I

ii: Ch Nornaliekki
rt, 160cm
KTK-II, KERJ-I, SLA-I
iii: Noenhehku
vrt, 160cm evm
iie: Huumantuoja
trt, 161cm evm
ie: Ch Unihuuru
vprt, 162cm
KTK-II, SLA-I, KERJ-I
iei:Tunturipuron Iltarauha
vprt, 165cm evm
iee: Jekkupakkanen
prt, 158cm evm
e: Sielikkösotku
vrt, 162cm
KTK-II
ei: Kaaosteoria
prt, 171cm
KTK-II, SLA-I*, KERJ-I
eii: Jalopeura
prt, 167cm evm
eie: Sekasorto
prt, 167cm evm
ee: Ch Lapinleimu
prt, 157cm
KTK-II
eei: Raivohuntu
trt, 155cm evm
eee: Pohjanlieska
prt, 157cm evm

Jälkeläiset

ei vielä jälkeläisiä

Kilpailutulokset

KERJ 14 sij.
11.12.2018 - Gealán - Helppo - 3/41
13.12.2018 - Gealán - Helppo - 6/41
16.12.2018 - Gealán - Helppo - 5/41
29.3.2019 - Routaruusu - Helppo - 1/40
5.4.2019 - Routaruusu - Helppo - 3/40
7.4.2019 - Riimuvaara - Helppo - 1/30
10.4.2019 - Riimuvaara - Helppo - 3/30
12.4.2019 - Riimuvaara - Helppo - 1/30
26.4.2019 - Riimuvaara - Helppo - 2/30
7.5.2019 - Riimuvaara - Helppo - 2/30
17.5.2019 - Riimuvaara - Helppo - 1/30
23.5.2019 - Riimuvaara - Helppo - 4/30
26.5.2019 - Riimuvaara - Helppo - 4/30
29.5.2019 - Riimuvaara - Helppo - 4/30

KRJ sij.

ERJ 13 sij.
2.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 2/30
4.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
6.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
7.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 5/30
10.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
14.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
15.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
21.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 5/30
24.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 2/30
24.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
26.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
26.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
30.5.2019 - Riimuvaara - 100cm - 1/30

Varusteet ja päiväohjelma

varusteet tähän MAANANTAI ??
TIISTAI ??
KESKIVIIKKO ??
TORSTAI ??
PERJANTAI ??
LAUANTAI ??
SUNNUNTAI ??

Päiväkirja ja valmennukset

20.11.2018 – päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Tänään oli varsa-arvostelussa maailmankirjat sekaisin. Mulla oli tallin kaksi pahinta kauhukakaraa mukana ja niistä molemmat saivat vähintäänkin kelvollisia pisteitä käyttäytymisestä. Myös Lumi. Olisin odottanut, että tamma olisi saanut miinuspisteitä, mutta sehän nappasi rakennearvostelun käyttäytymisestä 7 ja muusta käytöksestä 8, mikä on ehdottomasti hyvin tamman mittapuulla. Se ei edes pahemmin kiukutellut muille hevosille, vaan seurasi paikan vilinää yllättävän kiinnostuneena. Rakennearvostelusta se sai harmillisen huonot pisteet, mutta minulla ei ollut kovin suuria odotuksia. Lumi nimittäin kasvoi hieman takapää edellä ja näytti muutenkin kummalliselta. Täytyy vain toivoa, että se kasvu siitä tasoittuu ja hevosestakin tulee hevosen eikä kamelin näköinen. Suvusta saimme kuitenkin täydet 10 pistettä, joka on jokaisen varsani kanssa aina tavoitteena. Lopputulemaksi siis tuli hieno ykköspalkinto, johon olin todella tyytyväinen. Ja onneksi se palkinto oli taskussa jo siinä vaiheessa, kun Lumi alkoi mietiskellä, että haluaako hän välttämättä lähteä ollenkaan. Piha-alue oli jo tyhjentynyt lähes kaikista osanottajista, kun minä vielä yritin saada tammaa kyytiin. Keijollakin meni hermot ja se kolisteli autossa niin pahasti, että minun oli otettava se vielä ulos. Mieleni tekikin hakata päätäni seinään siinä vaiheessa, kun tamma tallusteli autoon Keijon paikalle ihan rauhallisesti ja kiltisti. Keijo puolestaan ei olisi tahtonut tulla enää kyytiin, mutta hyvin pienellä suostuttelulla astui kuitenkin autoon sisälle. Ja minä pääsin vihdoin kotimatkalle, kaksi tuntia myöhässä.