Sähköposti      Äänestä meitä VRL:n tallilistalla!
Ulkoasu © M Layouts
Ulkoasun muokkaus © Milma
Ulkoasun kuvat © Cherie, (2), (CC BY-NC 2.0)
Tämä on virtuaalitalli, mikään ei tapahdu oikeasti! - This is a sim game stable!

Hurja Hillomunkki

Tämä on virtuaalihevonen - This is a sim game horse

kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Nimi Hurja Hillomunkki "Hurja" Rotu, sukupuoli suomenhevosori
Syntymäaika 31.12.2015, 14 v 4v. 31.2.2016 oma ikääntyminen Säkäkorkeus 154cm
Väri kulomusta, Ee aa Painotus yleispainotus
Rekisterinumero VH16-018-0061 Omistaja Milma (VRL-14149), Lupsakan Suomenhevoset
Koulutustaso He A, 100cm, helppo Kasvattaja Susiraja

Saavutukset
Suomenhevosvarsojen arviointitilisuus 20.1.2016 SV-II
rakenne 8,4, suku 10, käytöskoe 10 = 28,4
Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.4.2019 KERJ-I
6 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106
Kantakirjattu (R)-suunnalle 20.12.2018 palkinnolla KTK-III
17 + 17 + 16 + 16 = 66p.
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.4.2019 ERJ-II
7 + 42 + 12 + 20 + 15 = 96p.

Luonnekuvaus

Hurja ei ole mitenkään nimensä veroinen. Toki se menee hurjaa vauhtia eteenpäin ja on meidän tallin muihin poitsuleihin verrattuna orimainen käyttäytymiseltään. Se on silti kiltti ja kiva. Hurja ei harrasta mitään typerehtimistä hoitotoimenpiteissä eikä ratsastaessa. Se kulkee pääosin kiltisti siellä missä ihminen tahtoo ja tekee mitä pyydetään. Toisista hevosista Hurja ei niinkään välitä, se onkin sijoitettu oritallissa hieman erilleen muista hevosista. Tammoja Hurja katselee aina välillä sillä silmällä, tosin yleensä vain silloin kun katseen kohteella on kiima. Normaalisti Hurja ei tahdo lähelleen muita hevosia, ja onkin ystävystynyt tallin hiirimaistereiden kanssa. Usein aamulla ruokia jakaessa Hurjan päältä löytyy kissa tai kaksi.

Ihmiselle Hurja on kuitenkin oikein kiltti. Se on perusmukava ja leppoisa hoitaa. Hieman tämä ori harrastelee harjojen pemottamista ja varusteiden nyppimistä, mutta Hurjaa voi silti huoletta hoitaa vapaasti karsinassa ovikin auki. Hurjallahan ei ole mikään kiirus toisten lajitovereiden luokse, joita saattaa ulkosalla näkyä. Satulavyötä kiristellessä ori hieman luimii ja pullistelee, ei kuitenkaan ikinä nappaa hoitajaa, ei edes yritä. Suitset Hurja antaa laittaa nätisti, paitsi talvella jos kuolaimet ovat kylmät. Hurjan kuolaimet pitää lämmitellä hyvin ennen suitsitusta, sillä ori ei avaa suutaan helposti kylmille kuolaimille.

Hurja on kiva ratsastaa, jos tykkää vauhdista. Tämä ori nimittäin menee eikä meinaa. Sillä riittää vauhtia niin kentällä, kuin maastossakin. Hurjan kanssa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä ori tietää kyllä kuinka lujaa voi mennä ilman että menee mukkelis makkelis. Hurja onkin estekisojen aikaluokissa voittamaton peli, se on ketterä mutkissa ja pinkoo aina minkä karvaisista kintuistaan pääsee. Hurjaa tarvitseekin lähinnä ohjata oikeaan suuntaan ja pysyä kyydissä. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan tuo Hurjaa parhaiten esille kouluradoilla, sillä harvemmin pisteitä heruu kaahottamisesta. Kouluradoille Hurja vaatii päättäväisen ja osaavan ratsastajan, joka uskaltaa pyytää oria hidastamaan tarvittaessa montakin kertaa. Hurjan kanssa vaaditaan vahvoja vatsalihaksia ja tasapainoa. Orilla on tapana kiskoa päätään, jos kuski hidastelee vauhtia koko ajan eikä anna jotain muuta mietittävää orille. On siis aivan turha toivoa, että Hurjan kanssa voisi ravata kierroksen toisensa jälkeen harjoitusravitahtia jos mukana ei ole mitään muuta, kuten pohkeenväistöä.

Hurja menee koppiin viimeistään kolmannella yrittämällä, mutta ei liioin pidä matkustamisesta. Varsinkaan kaverin kanssa. Matkustamisesta ärtynyt ori hirnuu ja kolistelee matkalla, eikä Hurjan kanssa viitsi tehdä hirveä pitkiä matkoja. Hurja ei erityisesti stressaa matkustamista, se ei vain pidä siitä. Kilpailupaikalle päästessään ori on siis jo valmiiksi ärtynyt ja kaiken kukkuraksi joka puolella on toisia hevosia ärsyttämässä oria. Punainen rusetti onkin orin kanssa välttämätön varuste, se saattaa toisia hevosia hieman hätyytellä kavioidensa voimalla, mikäli ne sattuvat eksymään liian lähelle.

Sukutaulu

i: Hurmusti
sh, m, 154cm
KERJ-I, SLA-II, jälkeläisluokka C

ii: Hurumuste
sh, m, 154cm, evm
iii: Hurmus
sh, trt, 156cm, evm
iie: Vilman Muru
sh, m, 153cm, evm
ie: Hillan Misteli
sh, trn, 150cm, evm
iei: Hillan Herkko
sh, trn, 157cm, evm
iee: Miljastiina
sh, trt, 151cm, evm
e: Aamukakkukahvi
sh, prn, 156cm
KERJ-II, KRJ-II, ERJ-I, YLA1, SLA-I, jälkeläisluokka C
ei: Kahvipeikko
sh, prt, 160cm, evm
eii: Taatelikahvi
sh, prt, 162cm, evm
eie: Rantaleikkikaveri
sh, prt, 155cm, evm
ee: Aamuaprikoosikakku
sh, rn, 155cm, evm
eei: Konstantintti
sh, rn, 160cm, evm
eee: Aamutar
sh, vkk, 154cm, evm

Jälkeläiset

Hurja tarjoutuu 1-polvisille tammoille.

t. Lupsakan Vadelmaviineri - s. 25.6.2018, SV-I, KTK-II
e. Peikkolan Venla

Kilpailutulokset

KERJ 57 sijoitusta
10.6.2018 - Duán Stable - Helppo - 1/50
11.6.2018 - Duán Stable - Helppo - 1/50
11.6.2018 - Silvertop - Helppo - 4/30
12.6.2018 - Caswell - Helppo - 5/30
13.6.2018 - Koistila - Helppo - 2/30
14.6.2018 - Duán Stable - Helppo - 6/50
15.6.2018 - Duán Stable - Helppo - 2/50
15.6.2018 - Delmenhorst - Helppo - 5/30
15.6.2018 - Jeili - Helppo - 5/30
16.6.2018 - Delmenhorst - Helppo - 4/30
16.6.2018 - Silvertop - Helppo - 4/30
17.6.2018 - Caswell - Helppo - 2/30
18.6.2018 - Silvertop - Helppo - 4/30
18.6.2018 - Duán Stable - Helppo - 5/50
19.6.2018 - Delmenhorst - Helppo - 2/30
20.6.2018 - Koistila - Helppo - 4/30
20.6.2018 - Silvertop - Helppo - 4/30
21.6.2018 - Delmenhorst - Helppo - 2/30
22.6.2018 - Koistila - Helppo - 5/30
24.6.2018 - Koistila - Helppo - 1/30
25.6.2018 - Koistila - Helppo - 4/30
25.6.2018 - Silvertop - Helppo - 5/30
25.6.2018 - Caswell - Helppo - 4/30
28.6.2018 - Delmenhorst - Helppo - 3/30
29.6.2018 - Silvertop - Helppo - 2/30
30.6.2018 - Silvertop - Helppo - 4/3p
1.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 2/30
3.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 4/30
4.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 3/30
7.7.2018 - Crion Warmbloods - Helppo - 1/30
10.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 3/30
11.7.2018 - Kaihovaara - Helppo 2/30
12.7.2018 - Crion Warmbloods - Helppo - 3/30
12.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 4/30
12.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 4/30
13.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 5/30
13.7.2018 - Crion Warmbloods - Helppo - 2/30
14.7.2018 - Adina - Helppo - 5/30
14.7.2018 - Crion Warmbloods - Helppo - 3/30
14.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 5/30
14.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 1/30
15.7.2018 - Delicate - Helppo - 4/30
15.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 4/30
16.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 1/30
17.7.2018 - Delicate - Helppo - 5/30
18.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 5/30
21.7.2018 - Delicate - Helppo - 3/30
22.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 5/30
23.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 1/30
23.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 2/30
24.7.2018 - Kaihovaara - Helppo - 1/30
25.7.2018 - Adina - Helppo - 4/30
25.7.2018 - Tuiskula - Helppo - 3/30
26.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 3/30
27.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 4/30
29.7.2018 - Riimuvaara - Helppo - 4/30
29.7.2019 - Tuiskula - Helppo - 5/30

ERJ 43 sijoitusta
23.6.2018 - Karhumetsä - 100cm - 6/100
23.6.2018 - KK Overload - 100cm - 3/30
25.6.2018 - KK Overload - 100cm - 3/30
25.6.2018 - Duán Stable - 100cm - 7/50
26.6.2018 - Duán Stable - 100cm - 2/50
26.6.2018 - Kärmeniemi - 100cm - 5/50
26.6.2018 - Karhumetsä - 100cm - 4/100
27.6.2018 - Duán Stable - 100cm - 5/50
29.6.2018 - Kärmeniemi - 100cm - 3/50
30.6.2018 - ERJ-Cup - 100cm - 14/163
1.7.2018 - Duán Stable - 100cm - 7/50
2.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 5/30
2.7.2018 - Elohiljan Suomenhevoset - 100cm - 3/30
4.7.2018 - Elohiljan Suomenhevoset - 100cm - 5/30
4.7.2018 - Elohiljan Suomenhevoset - 100cm - 3/30
4.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
4.7.2018 - Duán Stable - 100cm - 1/50
4.7.2018 - Karhumetsä - 100cm - 1/100
9.7.2018 - Karhumetsä - 100cm - 3/100
9.7.2018 - Ruuvalli - 100cm - 1/30
10.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
11.7.2018 - Karhumetsä - 100cm - 5/100
14.7.2018 - Ristikallio - 100cm - 1/50
16.7.2018 - Ristikallio - 100cm - 1/50
16.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 2/30
16.7.2018 - Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 2/26
18.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
18.7.2018 - Ristikallio - 100cm - 5/50
19.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 5/30
20.7.2018 - Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 3/26
21.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 5/30
23.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
25.7.2018 - Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 2/50
29.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 1/30
29.7.2018 - Riimuvaara - 100cm - 3/30
29.7.2018 - Ristikallio - 100cm - 2/40
31.7.2018 - Ristikallio - 100cm - 1/40
1.8.2018 - Ristikallio - 100cm - 1/40
5.8.2018 - Ristikallio - 100cm - 2/40
6.8.2018 - Ristikallio - 100cm - 6/40
12.8.2018 - Ristikallio - 100cm - 6/40
15.8.2018 - Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 5/30
31.8.2018 - ERJ-Cup - 100cm - 2/143

KRJ 24 sij.
2.5.2019 - Riimuvaara - He A - 5/30
3.5.2019 - Riimuvaara - He A - 4/30
6.5.2019 - Riimuvaara - He A - 3/30
8.5.2019 - Haavelaakso - He A - 3/30
8.5.2019 - Haavelaakso - He A - 4/30
8.5.2019 - Riimuvaara - He A - 5/30
8.5.2019 - Riimuvaara - He A - 1/30
10.5.2019 - Haavelaakso - He A - 2/30
13.5.2019 - Haavelaakso - He A - 5/30
14.5.2019 - Haavelaakso - He A - 3/30
15.5.2019 - Haavelaakso - He A - 3/30
15.5.2019 - Riimuvaara - He A - 3/30
18.5.2019 - Haavelaakso - He A - 4/30
19.5.2019 - Riimuvaara - He A - 2/30
20.5.2019 - Haavelaakso - He A - 1/30
22.5.2019 - Riimuvaara - He A - 1/30
22.5.2019 - Riimuvaara - He A - 2/30
22.5.2019 - Haavelaakso - He A - 5/30
23.5.2019 - Riimuvaara - He A - 3/30
24.5.2019 - Riimuvaara - He A - 3/30
25.5.2019 - Haavelaakso - He A - 3/30
25.5.2019 - Haavelaakso - He A - 1/30
26.5.2019 - Haavelaakso - He A - 3/30
28.5.2019 - Haavelaakso - He A - 5/30

Varusteet ja päiväohjelma

varusteet tähän MAANANTAI ??
TIISTAI ??
KESKIVIIKKO ??
TORSTAI ??
PERJANTAI ??
LAUANTAI ??
SUNNUNTAI ??

Päiväkirja ja valmennukset

5.4.2019 – päiväkirja kirjoittaja: Lissu T.

”Tiedätkö, on jotenkin kamalaa ajatella, että meillä on kotona Hurjan velipuolen tytär. Tässähän alkaa tuntea itsenvä vanhaksi!” Milma naurahti, tiedä sitten tosissaan vaiko kohteliaisuudesta, ja ojensi minulle kypärän ja hanskat. Olin juuri saanut Hurjan harjaus et varustus -tuokion loppuun; pääsisimme viimeinkin pihalle tositoimiin. ”Toivottavasti et ole liian mummoutunut vähän vauhdikkaamman hevosen selkään.” Heitin kasvoilleni sen liioitelluimman loukkaantuneen diivan teatteri-ilmeen, joka minusta yhden teininä vietetyn kesäteatterikesän jälkeen irtosi. ”En koskaan!”

Ymmärsin kyllä hyvin nopeasti, miksi Milma kiusoitteli minua mahdollisesta vauhtikammoisuudesta. Jo alkukäyntien ja -ravien aikana tiesin ratsastavani hevosella, joka meni eikä vain meinannut. Kulomusta hukkalapsi tuntui vähän turhankin viritetyltä, puolilailliselta mopolta, joka lähtisi saman tien tuhatta ja sataa veks kun vain vähän antaisin kaasua. Kuitenkin hyvällä tavalla. Tunnetta oli hankala selittää. Ilmeeni taisi olla melko tuima ja vakava, sillä kuulin Milman huutelevan jotain rypyistä.
Hurja tuntui hyvältä. Todella hyvältä. Se halusi mennä lujaa, se oli selvää, mutta ripeäliikkeinen ori ei kuitenkaan sortunut kaahaamaan. Jos hevonen olikin alkuun etupainoinen tai jäykkä, se keveni ja vetreytyi hyvin nopeasti. Hurja kuunteli todella tarkasti jokaista apuani, reagoi painopisteeni muutoksiin, reagoi nopeasti ja tarkasti pohkeisiini. Vähän lyhyempää askelta, vähän pidempää, pysähdys ja peruutus, raviin, täyskaarto. Asetuksella ja taivutuksella pelaamista suoralla uralla. Pieniä, helppoja juttuja, joissa niin hevosen kuin ratsastajan oli turhankin helppo löysäillä. Ja jos minä löysäilin, Hurja nykäisi ohjista, heilutti päätänsä kiivaasti, lähti painamaan hyvin päättäväisellä askelluksella suoraan eteenpäin. Tämän hevosen kanssa ei todellakaan tehty hölkkäravivoltteja ja juoruttu kanssaratsastajien kanssa.

En muista, milloin olisin ratsastanut suu niin tiukkana viivana, kulmat kurtussa. Ei siksi, että hevonen olisi ollut jotenkin haastava, vaan siksi, että koetin keksiä, miten ottaisin tästä yhteisestä ajasta kaiken mahdollisimman tehokkaasti irti. Hurja nimittäin oli ihan elämys ratsastaa. Viimeistään ratsastaessani lisättyä ravia lävistäjällä tiesin sain lopullisen varmuuden paitsi orin omista kyvyistä, myös sen emän periyttäjän kyvyistä. Hurja käytti selkäänsä, koko kroppaansa, se liikkui hyvin, kuunteli, teki kaiken kun kerroin sille, että nyt tehdään näin, piste. Vastalaukka nousi nätisti, kaahailutta, Hurja säilytti tasapainonsa ja malttinsa hienosti ratsastaessani kenttää ristiin rastiin kiemuraurista puoliympyröihin sekä muutamiin käynnin kautta tapahtuviin laukanvaihtoihin vähän siellä sun täällä. Harjoituslaukkaa melko vapaassa muodossa. Vireää, reipasta, irtonaista harjoitusravia hionneella, kaiken antaneella, tyytyväisellä hevosella. Loppukäynnit kävellen, minä hevosen vierellä kävellen, ei selästä ratsastaen. Hurja venytti kaulaansa ja pärski tyytyväisenä, töni minua välillä selkään tai käsivarteen, jos kävelytahtini oli muka liian hidas. Hurjalla oli selkeästi mielipide tästä hidastelusta. ”Sinä olet tehnyt Hurjasta niin hienon”, henkäisin Milmalle kävellessäni kentän aitaan nojaavan naisen ohitse. Vastaukseksi sain leveän hymyn.

13.1.2019 – päiväkirja kirjoittaja: omistaja

Hurja mustamme Hurja on jo saavuttanut elämässään kilpailu-uransa rajapyykkejä, mutta kouluradoilla sitä pitäisi vielä näytellä. Se tarkoittaa myös sitä, että sen kanssa pitäisi urheilla myös kotona ja saada se sellaiseen kuntoon, että sitä kehtaa näytellä ulkopuolisillekin. Onnekseni ori on jo vanhemmiten hieman rauhoittunut ja saattaa välillä jopa kulkea sellaista tahtia kuin minä tahdon. Olin edellisenä päivänä käynyt Hurjan kanssa pitkällä maastolenkillä, joten oletin orin olevan hieman rauhallisempi ratsu.

Hurjaa hoidin tuttuun tapaan karsinassa Sini seuranani. Ori seisoi kiltisti paikallaan kuten aina ja antoi minun harjata juuri klipattua karvapeitettään. Lähiaikoihin asti ori oli saanut rauhassa kasvatella talviturkkiaan, sillä se oli ollut vähemmällä käytöllä. Nyt kuitenkin oli tarkoitus aloittaa koulukilpailuihin treenaaminen, joten karvapeitettäkin piti hieman raivata. Tänään oli kova pakkanen, joten satuloituani Hurjan heitin sen selkään myös ratsastusloimen lämmikkeeksi alku- ja loppukäyntien ajaksi. Vaikka maneesissamme olikin suojaa, ei siellä silti ollut kunnollista lämmitystä. Mihinkäs sellaista olisinkaan tarvinnut suomenhevosteni kanssa.

Hurja käveli heti alkukäyntien ajan reipasta tahtia ja pian sainkin ottaa loimen pois. Aloitin työskentelymme kevyellä ravilla, sillä en todellakaan uskonut saavani oria toimimaan heti käynnissä hyvin. Siispä ravasimme ensin jonkin aikaa uralla tehden voltteja ennen kuin siirryin ravaamaan kolmikaarisella kiemurauralla, joka on ehdottomasti lempijuttuni. Myönnetään, että aluksi tämä tehtävä näytti aika kamalalta, kun Hurja vain juoksi eteenpäin viskellen päätään eikä olisi tahtonut ollenkaan keskittyä. Kärsivällisesti työstettyäni oria alkoi se kuitenkin liikkua rauhallisemmin, vähensi pään viskelyä ja kaarteet sujuivat hurjan paljon nätimmin. Päätin yhdistää tehtävään vielä pysähdykset, peruutukset ja peruutuksesta suoraan raviin lähtemisen. Se sai orin jo rauhoittumaan, kun välillä piti keskittyä myös menemään takaperin. Peruutukset toivat myös kivasti takajalat sinne, minne ne kuuluvatkin ja ori alkoi liikkua huomattavasti paremmin. Jatkoin tehtävää vielä hetken molempiin suuntiin, ennen kuin siirryin käyntiin ja tein muutaman pohkeenväistön molempiin suuntiin. Siinä ei tietenkään ollut Hurjalle mitään kummallista, lähinnä liikkumisen parantamiseksi ja yhteistyömme vahvistamiseksi pyysin oria väistämään. Jatkoin pohkeenväistöjen tekemistä myös ravissa, jossa ne vaativat vähän enemmän huomiota. Hurja kun on saanut lomailla jonkin aikaa, ei sen liikkeet ole ihan parhaimmasta päästä. Siksi päätinkin keskittyä enemmän pohkeenväistöjen hiomiseen, eikä aikaakaan kun ori jo astui todella hyvin ristiin pysyen silti suorana.

Pakkasen takia en aikonut pitää kovin pitkää treeniä, enkä kokenut välikäyntejä välttämättä hyvänä asiana. Siispä siirryin laukkatehtäviin suoraan pohkeenväistöjen jälkeen. Edelleen tarkoitukseni oli saada ori kulkemaan kivassa, rennossa muodossa ilman kädelle painamista ja kiirehtimistä. Se on tietysti aina helpommin sanottu kuin tehty, mutta ainakin yritin kovasti. Tein Hurjan kanssa paljon voltteja, sillä tiukat tiet tunnetusti vaikeuttavat kiihdyttelyä. Hurja alkoikin melko nopeasti rauhoittua ja laukata oikeasti mukavaa tempoa. Se tietenkin auttoi minua, eikä minun tarvinnut jatkuvasti pidättää oria ja muistuttaa sitä oikeasta temposta. Se taas edelleen johti siihen, että Hurja rauhoittui ja lakkasi nyppimästä päätään. Ori alkoi kulkea oikein kivassa muodossa energisesti, mutta rytmikkäästi laukaten. Voltit sujuivat mainiosti, Hurja taipui molempiin suuntiin melko hyvin. Parantamisen varaa vielä olisi, mutta laitoin pienen jäykkyyden lomailun piikkiin. Rennon laukkailun jälkeen hidastin raviin ja annoin orin ravata rennosti selkäänsä venyttäen. Minulla on tapana aina loppuverryttelyiden ajaksi antaa hieman ohjaa, jotta hevonen saisi kulkea vapaammin. Usein myös istun loppua kohden harjoitusraviin ja pyrin tuomaan ratsun käyntiin pelkällä istunnalla. Sitä samaa kokeilin myös nyt ja sainkin testata muutaman kerran ennen kuin Hurja ymmärsi rauhoittua ja hidastaa käyntiin ilman ohjista pidättämistä. Olin hurjan tyytyväinen siihen, sillä se ei yleensä orin kanssa onnistunut, varsinkaan näin lyhyen treenihetken jälkeen. Tuntuu siltä, että Hurjalla on loputtomasti energiaa.

Rapakuntoinen Hurja oli hieman hionnut, joten en vienyt sitä enää takaisin pihalle. Pakkasasteet lähentelivät 20 astetta, joten ratsastuksen jälkeen vein Hurjan suoraan talliin. Riisuin orin varusteistaan ja päätin hieman kostella sienellä pyyhkiä hikisimpiä kohtia. Kuivasin ne myös samalla pyyhkeellä, sillä en halunnut jättää oria hikisenä karsinaan. Laitoin Hurjalle hieman paksumman talliloimen, sillä kylmyys oli päässyt hieman hiipimään talliin sisällekin. Hurjan karsinaan hiipineen kissan nappasin kuitenkin mennessäni kainaloon ja vein sen sisälle kanssani. Vaikka Hurja olikin mustavalkoisen Tiuhdin ylin ystävä, en voinut antaa kissaparan olla ulkona tällaisella pakkasella.

14.3.2019 – päiväkirja kirjoittanut: omistaja

Olen treenannut Hurjaa ahkerasti kisakuntoon kouluratsastuksen saralla, mutta pikkuhiljaa avotaivutukset sun muut alkavat tulla sekä minun, että hevosen korvista pihalle. Siispä tänään raahasin maneesiin muutamia puomeja ja kavaletteja, jotta saisimme hieman vaihtelua treeniohjelmaamme. Vieläkään en tosin ollut päässyt kouluradoille asti, koska muitakin kisattavia minulla oli kädet täynnä. Yritys on kuitenkin kova, varsinkin kun orille alkaa tulla ikää ja kenttä- sekä estepuolella alkaa tavoitteet olla saavutettuja. Uskoin, että pieni irtiotto koulukiemuroista tekisi varmasti hyvää myös Hurjan psyykelle, joten varustin sen pitkästä aikaa estesatulalla ja vaihdoin suitsiin pelhamit, joilla saisi pienemmällä vaivalla jarrutettua.

Aloitin alkuverryttelyt rennosti ravailemalla uralla tehden samalla suurehkoja voltteja. Keskityin erityisesti orin taivutukseen volteilla ja sopivaan tempoon. Tyylillensä uskollisena tempo tuppasi olemaan ”hieman” liian kova, mutta siirtymisen avulla sain senkin hallintaan. Pian lisäsin alkuverryttelyihin muutamia puomeja satunnaisessa järjestyksessä. Tarkoitus oli lähinnä saada Hurja taas muistamaan sopiva lähestymisvauhti ja jalkojen asettelu. Orilla on ollut hieman tapana kaahata, mikä on puolestaan johtanut epäonnistuneisiin lähestymisiin. Nyt kuitenkin Hurja tuntui hyvin vastaanottavaiselta myös pidättäviin apuihin, lieneekö ahkera kouluratsastuksen harjoittaminen tuottanut tulosta. Puomit siis sujuivat mainiosti eikä kovaa kolinaa kuulunutkaan.

Alkuverryttelyn jälkeen aloitin varsinaisen työskentelyn. Olin asetellut puomit ja kavaletit niin, että niitä pystyi ratsastamaan mukavasti kahdeksikolla. Hurja kulki oikein nätisti, eikä koetellut hermojani oikeastaan missään vaiheessa. Päinvastoin, tuntui siltä, että ori olisi oikein yrittänyt miellyttää minua. Koska mitään ongelmakohtia ei ollut, en kokenut tarpeelliseksi hinkuttaa samaa harjoitusta kovin pitkään. Sen sijaan siirryin takaisin uralle, jossa nostin laukan. Laukkasin Hurjalla molempiin suuntiin uralla ylittäen samalla satunnaisia puomeja. Aluksi ori laukkasi hieman turhan kiireisesti ja protestoi pidätteitäni vastaan, mutta siirtymien tuloksena Hurja alkoi rauhoittua ja laukkakin pyöriä rytmikkäämmin. Tämän jälkeen olin valmis siirtymään samaan tehtävään kuin ravissa, tällä kertaa laukassa. Aloitin vain laukkaamalla pääty-ympyrällä, jossa oli kaksi puomia ja kaksi kavalettia. Tein harjoituksen molempiin suuntiin, kunnes Hurja oli taas palannut innostuksestaan maan päälle ja keskittyi minuun paremmin. Sitten siirryin kahdeksikolle siten, että aina keskellä olevalla puomilla vaihtui laukka. Hurja osaa kyllä vaihtaa laukan esteiden päällä ja puomienkin päällä, mutta aluksi se oli hieman hakusessa. Orin kanssa ei oltu pitkään aikaan harjoiteltu sitä, sillä se ei varsinaisesti kuulunut kouluratsastusosaamisemme tasoon. Muutamien toistojen jälkeen vaihto alkoi kuitenkin sujua yhä paremmin ja parin onnistuneen jälkeen lopetin harjoituksen toistamisen.

Kaikin puolin onnistuneiden harjoitusten jälkeen loppuverryttelimme kevyellä ravilla uralla. Hurja ravasi reippaasti, mutta kuitenkin rauhallisesti pää alhaalla. Päästin ohjaa vähän kerrallaan, jolloin ori hakeutui matalampaan ja rennompaan muotoon venyttäen samalla selkää. Vähän jännitti kuinka Hurja vastaa pidätteisiin niinkin löyhällä ohjalla, mutta hyvin ori vastasi. Minun ei tarvinnut oikeastaan kuin istahtaa alas satulaan ja pidättää hieman ohjista, jolloin ori jo hidasti käyntiin. Se on selkeästi rauhoittunut ja viisastunut vanhetessaan.